Puunhankkijan pitää hallita eurot, motit ja ihmissuhteet
Hankintaesimies Anssi Asikainen laskee sopivaa hintaa Liperin Vaiviossa maitotilaa pitävän Mikko Huikurin puille. Jaakko Kilpiäinen Kuva: Viestilehtien arkistoLIPERI (MT)
Kuljettaja kaartaa sinisen Volkswagen Polonsa maatalon pihaan ja huokaisee helpotuksesta – navetta.
”Jos maitoauto mahtuu kääntymään, puurekallakaan ei ole mitään vaikeuksia”, 27-vuotias Stora Enson hankintaesimies Anssi Asikainen pohtii ääneen.
Mies saapastelee päätalon ovelle, jonka avaa tilan nuori isäntä Mikko Huikuri. Lähdetään katsomaan palstaa.
Asikainen mittailee katseellaan rehevän harjun uudistuskypsää männikköä. Pitkiksi ja suoriksi kasvaneet petäjät miellyttävät ostajan silmää.
Sisällä tuvassa Asikainen silmäilee Huikurin metsäsuunnitelmaa ja kaivaa taskulaskimen esiin. Kahvin tippuessa jutellaan biokaasuautoista, puintikeleistä ja piparkakkutaikinasta.
Aikansa ynnäiltyään Asikainen ojentaa odottavaiselle metsänomistajalle pahvilapulla ostotarjouksen.
Juodaan lisää kahvia ja jatketaan jutustelua. Lopulta Asikainen tiedustelee, miltä hinta vaikuttaa. ”Ajattelin kysyä vielä Metsäliitolta”, Huikuri vastaa.
Vaikka kauppoja ei siltä istumalta synny, ostomies ei masennu. ”Pääasia on, että puukauppoja tehdään ja metsät tulevat hoidetuksi.”
Asikaisen mukaan luottamuksen syntyminen asiakkaan kanssa on elintärkeää. Puukauppaneuvotteluissa täytyy olla hienotunteinen.
”Kauppojen syntyminen voi olla pienestä kiinni. Jos astelee kuraisilla saappailla vasta siivottuun tupaan, kaupat voi jäädä tekemättä.”
Monesti asiakassuhteet ovat pitkiä ja ostomiestä odotetaan kuin hyvää tuttua. Kahvipöydässä saatetaan käydä läpi koko suvun ilot ja surut. Siksi Asikainen nauttii enemmän suoraan metsänomistajien kanssa asioimisesta kuin valtakirjakaupoista.
Onnistuneista puukaupoista ei makseta ostomiehelle erillisiä palkkioita. Hakkuumahdollisuuksia Asikainen havittelee tehtaiden tarpeiden mukaan.
”Pelkästään ostamisen ilosta ei osteta, mutta helposti korjattavalle päätehakkuuleimikolle on kysyntää aina.”
1,5 vuotta Stora Enson leivissä työskennellyt mies pitää työnsä joustavuudesta. Työaika on liukuva, ja päivän ohjelman saa suunnitella itse.
Vilkkaimpana puunmyyntiaikana alkukesällä ja syksyllä Asikainen hoitaa 2–3 neuvottelua päivässä, muulloin muutaman viikossa.
Parhaillaan hankintamiestä työllistää talvella hakattavien leimikoiden suunnittelu, joka pitää hoitaa ennen lumien tuloa. Marraskuisessa metsässä on keskipäivälläkin hämärää, joten valon tunnit on hyödynnettävä tehokkaasti.
Asikainen pyrkii myös käymään metsänomistajan kanssa hakkuutyömaalla.
”On hyvä, että myyjä tietää, miten hakkuut etenevät. Samalla käyn tervehtimässä aliurakoitsijoita ja varmistamassa, että korjuujälki ja työturvallisuus ovat kunnossa”, hän kertoo.
Puunostajan päivä kuluu pitkälti myös puhelimen ja näyttöpäätteen ääressä. Hankintahakkaajat kyselevät katkontamittoja, kollegat toisilta paikkakunnilta kuulostelevat ostotilannetta.
Lopuksi Asikainen näpsäyttää auki Maanmittauslaitoksen Ammattilaisen karttapaikan, joka on palvellut ostajaa jo pitkään.
”Autosta olen ihaillut erään tien vieressä hyvää tukkimetsää, ja ilmakuvankin perusteella se näyttää hyvin hoidetulta. Maanomistaja ei ole vielä asiakkaamme, joten taidanpa soittaa hänelle.”
SUVI NIEMI
Metsänomistajat myivät 586 939 kuutiota puuta Metsäteollisuus ry:n jäsenille viime viikolla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
