Talvisavotat täydessä vauhdissa

Aikainen

pohjatöiden aloittaminen on

ratkaisevan tärkeää, jotta talvitiet

saadaan käyttöön ajoissa. Valtaosa

talvitiekohteista vaatii ennakkotöitä.«

SODANKYLÄ

Kitisen latvoilla lähellä Kittilän Pokan kylää möyrii hakkuukone 80 senttimetrin vahvuisessa umpihangessa. Vierellä tarpova ajokone noukkii kyytiinsä katkottua harvennuspuuta. Kyseessä on Metsähallituksen talvisavotta Pomokairassa.

Naatsukkamännikön leimikossa työnä on toinen harvennus, kohteessa on päätehakkuu vasta vuosikymmenten kuluttua.

”Osa leimikoista hakataan myös siemenpuuasentoon, siinä kasvuun jää noin 30 runkoa hehtaarille. Päätehakattavaa on tällä kertaa vähemmän”, kertoo sodankyläläinen metsäkoneyrittäjä Kauko Torvinen.

Lapin maakunnassa lähes puolet Metsähallituksen vuotuisesta hakkuusuunnitteesta sijaitsee talvileimikoissa. Harva metsätieverkosto on alueelle ominaista.

”Puolet näistä talvikohteista on vaikeakulkuisissa paikoissa, tiettömien taipaleiden takana”, sanoo Metsähallituksen Keski-Lapin metsätiimin esimies Samuli Ollila Sodankylästä.

Ylikitisen metsät ovat jääneet sijaintinsa takia hoitamatta vuosikymmeniksi, kasvukuntoon saamisella on jo kiire.

”Harvennushakkuiden jälkeen on arvokasvun vuoro, kyseessä ovat tulevaisuuden tukkimetsät”, metsätiimin suunnittelija Pekka Leskinen sanoo.

Ylikitisen talvisavotalle tulee nelostieltä 70 kilometriä, sahalle on Sodankylän kautta 350 kilometriä. Harvennuspuut kuljetetaan Kittilän kautta 180 kilometrin päähän sijaitsevaan Kolariin, josta ne lastataan junan kyytiin. Määränpäänä ovat Kemissä sijaitsevat puunjalostuslaitokset.

Kittiläläisen Leppänen Oy:n tukkirekkojen matkamittareihin kertyy kymmeniä tuhansia kilometrejä maaliskuun loppuun mennessä. Kuljetettavaa ainespuuta kertyy kolmatta sataa autokuormaa.

”Kuorman kuskaaminen Kolariin kestää lastauksen ja purkamisen kanssa noin seitsemän tuntia, kahta kuormaa en ehdi ajamaan ilman lain vaatimaa lepotaukoa. Näin syrjässä savotoita on harvemmin”, sanoo autonkuljettaja Jarmo Uutela Kittilästä.

Lapissa talviteiden viimeistely ajokuntoon pääsi kunnolla vauhtiin vasta pakkasten tultua, tammikuun kolmannella viikolla.

Vesikelit myöhästyttivät tientekijöitä pahimmillaan jopa kuukauden päivät suunnitellusta aikataulusta.

”Maaperä on vieläkin sula koskemattoman lumen alla. Talviteitä pohjustettiin mönkijöillä, moottorikelkoilla ja viimeksi rinnetampparilla”, kertoo metsätiimin korjuuesimies Pekka Kokkonen.

Jänkäheinikoiden poljettaminen aloitettiin maastomönkijöillä jo marraskuussa. Heinikko on pidettävä matalana ja lumikerros ohuena, jotta maankamara jäätyy.

”Aikainen pohjatöiden aloittaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta talvitiet saadaan käyttöön ajoissa. Valtaosa talvitiekohteista vaatii ennakkotöitä”, Pekka Leskinen huomauttaa.

Metsähallitus on tehnyt satoja kilometrejä talviteitä kuluvana talvena. Keskimääräinen perustamiskustannus on noin tuhat euroa kilometrille.

”Jäädytimme tukkirekoille jäätien Kitisen yli, jään vahvuus on tällä hetkellä noin 120 senttimetriä. Tämä vaati 16 jäädytyskeikkaa”, suunnittelumetsuri Marko Mökkönen Sodankylästä kertoo.

Pokan kairassa räiskynyt 34 asteen pakkanen jumitti hakkuut neljäksi päiväksi pian savotan aloittamisen jälkeen.

”Kun elohopea painuu 30 miinusasteeseen, työt keskeytetään. Koneiden letkut eivät kestä hyistä kyytiä”, Kauko Torvinen sanoo.

Konemiesten kotimatkoihin vierähtää helposti pari tuntia suuntaansa. Torvisen komennuskunta käväisee kotosalla vain viikonloppuisin.

”Torkahdimme ensin muutaman yönseudun ratasvaunussa, sitten vuokrasimme mökin Pokasta. Mukava on käydä välillä saunassakin.”

KARI LINDHOLM

Avaa artikkelin PDF