Suomessa on tuhatkunta koirasutta

Kuva kertoo hyvin suden kehon muodon, se on pitkä ja suorakaiteen muotoinen. Koiran keho on huomattavasti neliömäisempi. Kaj Granlund Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomessa on tällä hetkellä tuhatkunta koirasutta, Suomen koirasusiyhdistyksen puheenjohtaja Taru Pekkarinen arvioi.

Koirasudet kiinnostavat niin paljon, että Suomen riistakeskus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Rktl järjestivät elokuussa Turussa seminaarin aiheesta.

Tilaisuudessa käytiin läpi koiran ja suden sekä näiden risteymien genetiikkaa.

Seminaari liittyi susikannan hoitosuunnitelman päivitystyöhön.

Luontoon joutuneet koirasudet pyritään poistamaan viranomaistoimin.

Viime vuosina koiran ja suden risteymiä on poistettu Suomen luonnosta muutamia, esimerkiksi Juvalla vuonna 2005.

Rktl:n tutkijalta Ilpo Kojolalta kysyttiin Turun seminaarissa, miksi Juvalla ei otettu eläimistä geeninäytteitä mahdollisen sukulaisuuden toteamiseksi.

”Hybridisusitarhan omistaja kielsi toimenpiteen”, Kojola vastasi.

Seminaaripäivän aikana mentiin myös vanhempaan suden ja koiran risteymien poisto-operaatioon eli Perhon Salamajärven alueen tapahtumiin vuonna 1994.

Silloin kokonainen koirasusilauma sai tappotuomion. Laumasta poistettiin kuitenkin vain osa, muut jäivät jatkamaan sukua.

”Kyllä siellä kymmenien sekasikiöiden lauma oli”, Kojola sanoi.

”Silloiset riistapäälliköt Jukka Purhonen ja Jukka Bisi totesivat sen paikan päällä. Joukossa oli myös mustia yksilöitä.”

”Kävin itsekin paikalla ja totesin, että laillisesti ammutuista neljästä kolme oli helposti nähtävissä koiran ja suden risteymiksi. Alueella ei ollut tietojemme mukaan tuolloin ollut susinaarasta, joten naaraan on täytynyt olla koira”, Kojola kertoi.

Sitä ei tiedetä, missä ja milloin susi on astunut tuon koira- tai koirasusinaaraan.

Pekkarisen mukaan Suomen koirasudet ovat niin sanotusti paperittomia koiria. Vain pieni osa koirasusien omistajista kuuluu yhdistykseen.

Nelisenkymmentä koirasuden omistajaa tai eläimistä kiinnostunutta on liittynyt mukaan toimintaan. Pekkarinen itse omistaa kuusi huskya ja viisi koirasutta.

”Sana susi on jo monelle se syy, että haluaa eläimen itselleen. Näin ei pitäisi kuitenkaan toimia”, sanoo Pekkarinen.

”Minua itseäni viehättää koirasusissa niiden susimainen ulkonäkö.”

Koirasudet kiehtovat ihmisiä. Omistajissa on monenlaisia ihmisiä, ja innostus koirasusiin on entisestään levinnyt viime vuosina.

Yhdistyksen edustajat sanoivat Turun seminaarissa suhtautuvansa myönteisesti, mikäli koirasusista haluttaisiin ottaa näytteet Suomen susikannan geenitutkimusta varten.

Seminaarissa keskusteltiin, miten suuri ongelma ovat villinä juoksevat koirasudet suomalaisessa luonnossa.

”Ottaisin heti yhteyttä paikallisiin metsästäjiin, jos koirasuteni karkaisi”, sanoo yhdistyksen jäsen Anne Ripattila.

Hänellä on kolme koiraa ja koirasutta. Seuraavat risteymäpennut syntyvät syksyllä.

”Harvemmin luonnosta tavattu koirasusi on kasvattajan irtipäästämä, kunnollinen omistaja ei niitä luontoon lähetä. Koirasusi ei villiinny luonnossa sen paremmin tai huonommin kuin tavallinen koirakaan.”

Villiintynyt koirasusi pitäisi Ripattilan mielestä poistaa välittömästi. Samaa mieltä hän on villiintyneestä tavallisesta koirasta.

Mistä sitten koirasusien susigeenit ovat peräisin?

”Useimpien koirasusien taustalla on aikanaan Kanadasta Suomeen tuodut kaksi korkeaprosenttista koirasusiurosta”, kertovat Pekkarinen ja Ripattila.

Toinen näistä, Boogie, on viime vuodet ollut Levillä huskypuistossa. Toinen paljon astutuksessa käytetty koirasusi on ollut Hero.

Netissä julkaistussa yhden koirasuden sukupuussa Boogien susiprosentiksi on merkitty 100. Heron prosentti on 37,5, mutta se esivanhemmissa on useampia yksilöitä, jotka ovat 50-prosenttisesti susia.

Koirasusille tarvitaan tarkempi kontrolli. Näin tiivisti seminaariväen ajatukset Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta.

JOHANNA HEIKKILÄ

Avaa artikkelin PDF