"Teollisuuden puun ostot ovat vähentyneet hurjasti verrattuna edelliseen vuoteen – metsänomistajat toivovat työmarkkinoille pikaista sopua"

"Jos kantohintoja lasketaan, sen seurauksena raakapuun myyntihalukkuus saattaa laskea." Kuva: SARI TAMMIKARI

Metsäteollisuuden koneiden seisoessa sahat ei laula, eivätkä paperikoneet pauhaa. Kun puun käyttö teollisuudessa vähenee, myös metsänomistajilta jää tuloja saamatta. Tämä on jo näkynyt ostomäärien vähentymisenä ja puun hintojen alenemisena.

Metsänomistajat ovat lakon sijaiskärsijöitä, koska tuotannosta jää pois yksityismetsänomistajien puuta jopa miljoona kuutiota viikossa. Se vastaa noin 35 miljoonan euron kantorahatuloja.

Teollisuuden puun ostot ovat syksyn ja alkuvuoden aikana vähentyneet hurjasti verrattuna edelliseen vuoteen. Viime vuonna ne hiipuivat yhteensä noin 30 prosenttia ja alkuvuonna jopa 50 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.

Menetyksiä ei saada kurottua umpeen hetkessä. Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa puun käytön jatkuvan verraten suurena edelleen, vaikka suhdanteet ovat kääntyneet laskuun.

Raakapuun hakkuut ovat vähentyneet huomattavasti maltillisemmin, yhteensä seitsemän prosenttia.

Yksityismetsistä hakattiin vuonna 2019 keskimäärin miljoona kuutiota viikossa eli yhteensä 52 miljoonaa kuutiota. Teollisuuden ja valtion hakkuut mukaan luettuna määrä oli 63 miljoonaa kuutiota.

Vähennys kohdistui pääosin tukkipuuhun, jonka hinnat ovat joustaneet alaspäin viime vuoden aikana.

Raakapuun hakkuissa on viiden viime vuoden aikana hypätty uusiin lukemiin. Koti­maan hakkuut olivat pitkään vakiintuneet noin 53 miljoonaan kuutioon vuodessa. Viiden vuoden aikana ne ovat lisääntyneet keskimäärin 60 miljoonaan kuutioon.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna metsäteollisuuden tuotanto ei vielä hätyyttele edes vuosituhannen alkupuolen määriä. Silloin puuta käytettiin vuosittain keskimäärin lähes 70 miljoonaa kuutiota.

Kotimaisen puun tarpeen kasvu johtuu viime vuosien metsäteollisuuden kasvun ­lisäksi tuontipuun vähenemisestä. Puun tuonti on hiipunut puoleen edellisestä vuosi­kymmenestä.

Kotimaisen puunkäytön kasvu on perusteltua myös siksi, että puustovarastot ovat kasvaneet ja mahdollistaneet tarjonnan lisäämisen kestävästi.

Metsänomistajien etu olisi puunkäytön pysyminen suurena, koska varastojen kasvu pienentää markkinahintoja.

Metsäteollisuuden lopputuotteiden varastojen kasvu on näkynyt hintojen laskuna markkinoilla. Varastojen suureneminen on syynä metsäteollisuuden ahdinkoon, sillä esimerkiksi sahatavaralle on muodostunut ylitarjontaa Euroopan hyönteis- ja myrsky­tuhoista. Myös kemiallisen metsäteollisuuden varastot ovat kasvaneet, mikä näkyy nyt metsäteollisuus­tuotteiden hintojen heikentymisenä.

Meneillään oleva lakko voi osaltaan purkaa ylitarjonta­tilannetta markkinoilla ja kääntää lopputuotteiden hintakehityksen suuntaa.

Myös puuvarastot ovat suurentuneet. Viiden viime vuoden aikana puun ostomäärät ovat kasvaneet suhteessa nopeammin kuin hakkuumäärät.

Puun pystyvarastot kuitenkin purkaantuivat osin viime vuonna, koska puuta hakattiin enemmän kuin ostettiin. Raakapuun pystyvarastot olivat vuoden 2019 lopussa noin 19 miljoonaa kuutiota eli yli kaksinkertaiset vuoteen 2015 verrattuna.

Vaikka puun ostot ja hakkuut ovat viime vuonna vähentyneet, pidemmällä aikavälillä on toisin.

Vuodesta 2015 lähtien metsäteollisuudessa on tehty useita investointeja, joiden seurauksena on syntynyt uusia suuria puunkäyttökohteita. Monissa metsäteollisuusyksiköissä kapasiteettia on lisätty.

Tämä on selkeä muutos aiempaan, jolloin metsäteollisuuden investoinnit suuntautuivat pääosin halvan tuotannon maihin. Muutos on johtunut osaltaan suomalaisen metsäteollisuuden kilpailu­kyvyn parantumisesta.

Havusellun tuotanto on riippuvainen koko metsäteollisuuden puunhankinnasta, jossa sahat tuottavat sivutuotteita ja raaka­puuta saadaan tasaikäis­rakenteisten metsien harvennuksilta.

Sahateollisuuden ja metsän­omistajien puuntuotannon kilpailukyky on tärkeä koko metsäteollisuuden arvo­ketjussa. Sahateollisuus on riippuvainen sekä sivutuotteiden myynnistä selluteollisuudelle että raakapuun ostoista yksityismetsistä.

Koska sahatavaran hinnat ovat laskeneet huomattavasti viime vuonna, kilpailukyvyn kiristämiseen tulee paineita. Jos kantohintoja lasketaan, sen seurauksena raakapuun myyntihalukkuus saattaa laskea.

Vaikka sellun maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet jyrkästi, ne ovat viime kuukausina jopa hieman vahvistuneet. Sellutunnelin päässä on siis valoa.

Metsäteollisuuden toimeliaisuus on myös metsänomistajien etu. Siksi metsänomistajat toivovat työmarkkinoille pikaista sopua.

Kalle Karttunen

tutkimuspäällikkö

MTK

Kaikki MT:n mielipidekirjoitukset