PTT:n taloustutka Puun riittävyys askarruttaa selluinvestoinneissa

Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan suunnitelmien tultua julki saatiin iloisia uutisia myös naapurikunnasta Kuopiosta, kun uusi tulokas Finnpulp ilmoitti omista suunnitelmistaan.

Pian ilmoitusten jälkeen alkoi keskustelu siitä, voiko Suomeen mahtua kaksi uutta sellutehdasta ja vielä niinkin lähelle toisiaan. Tehtaiden etäisyys on kutakuinkin 100 kilometriä. Puunhankinta-alueet ovat väistämättä päällekkäisiä, kun puuta hankitaan 150–200 kilometrin säteeltä.

Hankkeiden myötä kuitupuun kysyntä lisääntyisi jopa neljänneksen koko maan nykyisiin kuitupuun hakkuisiin nähden. Äänekoskella pyöreän kuitupuun käyttö lisääntyy noin 3,5 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja Kuopiossa noin 5 miljoonaa kuutiometriä. Alueellisesti lisäys on melkoinen, joskin esimerkiksi Metsä Fibre pystyy lieventämään kysyntäšokkia muuttamalla muiden tehtaidensa hankinta-alueita.

Puun saatavuuteen vaikuttaa sekä raaka-aineen määrä että puun saaminen taloudellisesti tehtaalle. Puun riittävyys on siis suoraan verrannollinen kilpailukykyisen puuraaka-aineen määrään lähialueella pitkällä aikavälillä.

Valtakunnan metsien inventoinnin perusteella kuitupuuta on hankinta-alueilla teknisesti saatavilla riittävästi ja ainespuun reservien odotetaan jopa kasvavan. Merkittävä osa kuitupuusta saadaan metsänomistajien toteuttamista kasvatushakkuista. VMI:ssa määritetyn metsien ikärakenteen ja metsänomistajien metsänhoidollisen käyttäytymisen perusteella kuitupuun tarjonta voidaan tältä osin ennustaa kohtalaisen hyvin.

Loput kuitupuusta saadaan päätehakkuista. Puunmyyntikäyttäytyminen niiden osalta ei ole yhtä suoraviivaista. Riittävän tarjonnan ennustaminen vaikeutuu, kun tukin jatkeena olevan kuidun myyntiin vaikuttaa vahvasti myös tukkipuun kysyntä ja hinta. Yksi keskeinen näkökohta puun saannin kannalta onkin puutuoteteollisuuden puun kysyntä, sillä hakkuiden myötä lisääntyvälle tukkipuun tarjonnalle on löydyttävä loppukäyttöä. Tulevaisuudessa voi jopa tulla kyseeseen kapasiteetin lisäystarvetta puutuoteteollisuudessa.

Puun saaminen taloudellisesti tehtaan portille on lopulta kiinni logistiikasta. Äänekosken tehtaan olemassa oleva perusinfrastruktuuri eittämättä edesauttoi hankkeen suunnitelmien läpiviemistä. Vielä on epäselvää rakentaako Finnpulp oman puunhankintaorganisaation vai käyttääkö se esimerkiksi alueella vahvan aseman omaavan Harvestian palveluita. Ajatus yhteistyöstä Savon Sellun ja Finnpulpin puunhankinnassa voisi tuoda kummallekin synergiahyötyjä ja olla yksi tekijä mikä veisi hanketta jälleen astetta lähemmäksi toteutusta.

Avaa artikkelin PDF