Metsäkeskuksessaasiointi säilyylähes ennallaan
Jaana Kankaanpää Metsäsuunnitelmat laaditaan jatkossa metsäkeskuksen metsäpalveluyksikössä. Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen metsäkeskus muodostettiin yhdistämällä kolmetoista itsenäistä metsäkeskusta.
Vaikka metsäkeskuksia on nyt yksi, toimipisteet pysyvät entisillä paikoillaan. Ainoastaan entisen Rannikon metsäkeskuksen Espoon toimipiste on siirtynyt Helsingin puolelle. Metsäkeskuksessa asiointi ei siis suuresti muutu.
”Edelleen voi marssia lähimpään osoitteeseen tai ottaa yhteyttä tuttuun henkilöön”, vakuuttaa metsäkeskuksen väliaikainen johtaja Ari Eini.
Valtioneuvosto nimittää vakituisen johtajan alkuvuodesta metsäkeskuksen johtokunnan esityksen pohjalta.
Metsäkeskuksen johto tulee Lahteen. Kauppakeskus Triossa sijaitsevaan keskusyksikköön remontoidaan työtilat noin 15 henkilölle.
”Vaikka keskusyksikkö tulee Lahteen, metsäkeskus ei muuta sinne. Työ tehdään edelleen maakunnissa.”
Entisen Häme-Uudenmaan metsäkeskuksen toimisto tosin säilyy Lahdessa entisellä paikallaan, samassa rakennuksessa, johon myös keskusyksikkö muuttaa.
Merkittävä muutos on se, että metsäkeskus jakaantuu jatkossa kahteen itsenäiseen yksikköön: julkisiin palveluihin ja metsäpalveluihin.
”Meillä oli selkeä halu tehdä rajanveto lakisääteisten toimintojen ja liiketoimintojen välille. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta koko henkilöstö tietää, kumpaan yksikköön kuuluu”, Eini kertoo.
Julkisia palveluita ovat tehtävät, jotka liittyvät metsälakien toimeenpanoon, valvontaan ja rahoitukseen. Myös metsävaratiedon keruu, ylläpito ja käyttö sekä metsään ja puuhun perustuvien elinkeinojen edistäminen luetaan julkisiin palveluihin.
Metsäpalveluilla puolestaan tarkoitetaan palveluita, joista asiakas maksaa. Näistä tärkeimpiä ovat metsäsuunnitelmat, metsäautoteiden rakentaminen ja peruskorjaus sekä suometsien kunnostaminen.
Einin mukaan asiakkaan on olennaista tietää, haluaako metsäkeskukselta julkisia palveluita vai metsäpalveluita. Jos tuttu työntekijä kuuluu julkisten palveluiden yksikköön, hän ei voi laatia metsäsuunnitelmaa.
”Julkisten palveluiden yksikö ei tee alvillisia töitä.”
Sekä julkiset palvelut että metsäpalvelut on jaettu alueyksiköihin, jotka ovat olemassa lähinnä hallinnollisista syistä. Julkisten palveluiden alueet noudattavat entisten metsäkeskusten rajoja, metsäpalveluiden alueet ovat pinta-alaltaan tätä suurempia.
Tavallisen asiakkaan kannalta aluejaolla ei ole suurta merkitystä. Lähimpään toimistoon voi marssia, vaikka metsät sijaitsisivatkin viereisellä alueella.
”Asiakas saa hyvät palvelut rajojen kaikilla puolilla”, Eini sanoo.
”Asiakkaalle metsäkeskusten fuusio näkyy yhdenmukaisena palveluna läpi valtakunnan.”
Tähän asti käytännöt ovat vaihdelleet metsäkeskusten välillä jonkin verran. Jatkossa hyvät käytännöt on tarkoitus kopioida eri puolille maata. Joistakin, tiettyjen metsäkeskusten käytännöistä joudutaan ehkä luopumaan.
Esimerkiksi tapaninpäivän myrskytuhoja setvittäessä Suomen metsäkeskus antoi yhtenäiset ohjeet metsänkäyttöilmoitusten täyttämisestä. Aiemmin jokainen metsäkeskus olisi laatinut ohjeistuksen erikseen.
Eini ennakoi, että jatkossa metsäkeskuksen rooli metsällisten elinkeinojen edistämisessä, esimerkiksi puurakentamisessa, kasvaa. Muun muassa yhteiset hankkeet elykeskusten, maakuntien liittojen ja alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa yleistyvät.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
