Valtakunnan riistaneuvosto linjaamaan pihasusiongelmaa

Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii ratkaisemaan

pihasusiongelmaa

korottamalla sudentappokiintiötä viidellä sudella.

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen, jolla poronhoitoalueen ulkopuolista sudentappokiintiötä nostetaan viidellä sudella.

Samalla ministeriö velvoittaa valtakunnallisen riistaneuvoston suosittamaan, mistä päin Suomea ongelmasudet pitäisi poistaa.

Ministeriön aiemmasta kymmenen suden tappokiintiöstä on käyttämättä vielä seitsemän. 18. helmikuuta mennessä poikkeusluvin oli tapettu kolme sutta poronhoitoalueen ulkopuolella.

Lisäksi laittomasti on tapettu kolme, liikenteessä on kuollut kolme ja poliisin määräyksellä on tapettu kuusi sutta. Poronhoitoalueella on vahinkoperusteisin poikkeusluvin tapettu 11 sutta. Kokonaispoistuma on tähän mennessä 26 sutta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa on nyt 120–135 sutta.

Maa- ja metsätalousministeriö on erittäin huolestunut sekä susien aiheuttamista turvattomuuden tunteista että suurpetoihin kohdistuvista kielteisistä asenteista ja laittomuuksista. Viiden suden lisäkiintiöllä ministeriö pyrkii ratkaisemaan pihasusiongelmaa ja lisäämään suden hyväksyntää Suomessa.

Vaikka kiintiö toteutuisi täysimääräisesti, sillä ei tule olemaan vaikutusta susikannan suotuisan suojelutason saavuttamiseen, jos luvat kohdennetaan oikealla tavalla, ministeriö katsoo.

EU-komissio korostaa paikallisten ihmisten tuntojen huomioonottamista. Parlamenttikysymykseen vuonna 2008 antamassaan vastauksessa komissio toteaa, että suurten petoeläinten suojelupolitiikan menestys riippuu olennaisesti paikallisten asukkaiden asenteista.

”Paikalliset asukkaat ovat oikeutetusti huolissaan omasta turvallisuudestaan sekä karjan, kotieläinten ja riistan menetyksistä. Tämä on otettava huomioon pyrittäessä saavuttamaan tasapaino direktiiveissä säädettyjen suojelutavoitteiden kanssa”, komissio korostaa.

Maa- ja metsätalousministeriön mielestä asetuksella pyritään juuri tähän tasapainoon.

Ministeriö vetoaa myös oikeuskanslerin lausumaan, jonka mukaan susi enempää kuin muutkaan petoeläimet eivät meillä kuulu asuttujen seutujen luonnonoloihin. ”Viranomaisilla tulee olla nopeasti vaikuttavat tehokkaat keinot, joilla torjutaan ihmisasumusten, taajamien tai ihmisten käyttämien liikenne- ja kulkuväylien läheisyyteen tulevat petoeläimet”, oikeuskansleri muistuttaa.

”Julkisen vallan on varauduttava toimiin ja käytettävä niitä siten, että turvattomuutta aiheuttavat eläimet saadaan torjutuiksi ja vakavimmissa tapauksissa hävitetyiksi. Arviointi on osaltaan perustettava kuitenkin luontodirektiivin 16 artiklan poikkeusperusteisiin”, oikeuskansleri on todennut jo vuonna 2004.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sijoittaa Länsi-Suomeen kenttähenkilön, joka auttaa selvittämään suurpetokantojen kokoa, levinneisyyttä ja liikkuvuutta. Samalla henkilön pitäisi lisätä vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä.

Erityisesti Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toimivan henkilön rahoitus tulee maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tämän lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat yhteistuumin lähdössä EU:n ympäristökomissaarin puheille. Ruotsilla ja komissiolla on riita susipolitiikasta.

Suomen, Ruotsin ja Norjan suurpetoasioista vastaavat valtiosihteerit aikovat kokoontua kevään aikana. Kutsun on esittänyt Ruotsi.

Uutta viiden suden tappokiintiötä vastustivat lausunnoissaan ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja WWF Suomi. Luonnonsuojeluliiton mielestä nykyistäkin kiintiötä olisi pitänyt pienentää.

MTK ja Saamelaiskäräjät pitivät esitystä perusteltuna. Suomen metsästäjäliiton mielestä lisäkiintiö on oikeansuuntainen, mutta ehdottomasti liian pieni.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF