Puukon kahvat tehdään visakoivusta tai tuohesta. Visa tulee nelisenttisinä lankkuina ja sitä kuluu vuodessa noin 1 500 kiloa. Kuva: Timo Aalto
Puu tuo puukkoihin näyttävän säväyksen – Iisakki Järvenpään puukkoja on vuosien varrella päätynyt useille tunnetuille henkilöille
Korona-aika ja ulkoilubuumi näkyvät positiivisesti myös puukkovalmistajan pajassa.
Koristeellinen puukko on monen mieleen niin Suomessa kuin ulkomailla, Kuva: Timo AaltoKauhavalla toimiva puukkotehdas Iisakki Järvenpää kuuluu korona-ajan voittajiin. Vaikka puukkojen kysyntä vaimeni koronatilanteen kärjistyttyä vuoden 2020 keväällä, alkoi jo saman vuoden kesällä noususuhdanne. Toimitusjohtaja Jarkko Haukkala sanoo eteläpohjalaisyrityksen tilausmäärän kasvaneen selkeästi viimeisen puolentoista vuoden aikana.
”Kotimaan matkailun lisääntyminen sekä harraste- ja ulkoiluinnostuksen lisääntyminen on näkynyt puukkojen kysynnässä. Merkittävä panos kaupan lisääntymiseen on ollut myös verkkokaupallamme, mitä kautta puukkoja tilataan paljon esimerkiksi lahjaksi.”
”Puukkoja on mennyt tasaisesti myös ulkomaille, viennin osuus on parikymmentä prosenttia liikevaihdostamme. Yksittäisistä maista suurin vientikohde on Yhdysvallat.”
Puulla on tärkeä rooli Iisakki Järvenpään puukoissa, sitä tarvitaan yli sadan erilaisen puukkomallin teossa. Puuta käytetään puukkojen kahvoissa.
”Kahvat ovat suomalaista visakoivua sekä koivun tuohea. Vajaat kymmenen vuotta sitten käytössä oli myös tavallinen koivu, mutta päädyimme silloin käyttämään ainoastaan visakoivua sen komeamman ulkoasun vuoksi, sillä kyseessä on erittäin kaunis puu.”
Tuohella on visakoivua pidempi käyttöperinne Iisakki Järvenpäässä, sillä yrityksen vuonna 1879 perustanut Iisakki Järvenpää valmisti alusta saakka puukkojen kahvat tuohesta.
”Tuohi on helppo työstää. Se on silti luja ja persoonallisen näköinen materiaali. Ennen asiakkaalle menoa tuohikahva vielä lakataan tai öljytään pellavaöljyllä. Sama käsittely tehdään myös visakoivulle”, Haukkala kertoo.
Visakoivuiset sekä tuohiset kahvat syntyvät Kauhavalla käsityönä, vuositasolla visakoivua kuluu noin 1 500 kiloa.
”Puu saapuu meille nelisenttisenä lankkuna. Tehtaallamme puu ensin kuivataan, minkä jälkeen se sirkkelöidään, porataan ja tehdään oikeaan muotoon.”
”Tuohen osalta kahva syntyy lyömällä tuohiarkista 80–90 lappua jotka painetaan yksitellen terän jatkeena kahvan läpi kulkevaan puukon ruotoon.”
Puukon kahvat muotoillaan sopivaan muotoon. Kuva: Timo AaltoMyös puukon teräosa on käsityötä, se tehdään hiiliteräksestä. Puukon tupissa käytettävä nahka taas tulee kokkolalaiselta toimittajalta, joka tekee yhä perinteistä kasvisöljyparkittua nahkaa.
Iisakki Järvenpäällä on ollut merkittävä rooli myös puukkojen veriuran kehittämisessä.
”Iisakki kehitti sen 1800-luvun lopussa, ja siitä tuli kertaheitolla merkittävä osa puukkoja”, Haukkala toteaa.
Iisakin puukkoja on vuosien varrella päätynyt useille tunnetuille henkilöille. Merkkihenkilöperinne alkoi jo yrityksen toiminnan alkutaipaleella vuonna 1888.
”Paikallinen kirkkoherra ehdotti tuolloin Iisakille, että hän valmistaisi lahjaksi puukon Venäjän perintöruhtinaalle. Iisakki empi aikansa, mutta päätti lopulta tehdä kirkkoherran ehdotuksen mukaisesti.”
Jatkoa seurasi vuonna 1894, kun Venäjän perintöruhtinas oli saanut nimityksen keisariksi. Iisakki toimitti tuolloin puukon Nikolai II:lle sekä keisarinna Aleksandralle. Lahja poiki Iisakille arvonimen Keisarillinen puukkoseppä.
Nikolai II:n lähetti myös kiitoskirjeen Iisakille. Kirje ei silti koskaan päätynyt hänelle nimismiehen vietyä sen.
”Nimismies ilmoitti kirjeen saapumisesta. Iisakki ei kuitenkaan saanut kirjettä, sillä nimismies vaati ensin sen kääntämistä suomeksi. Sen jälkeen kirjeestä ei ole tietoa.”
Toimitusjohtaja Jarkko Haukkalan mukaan kotimaan matkailun lisääntyminen ja ulkoiluinnostuksen kasvu on näkynyt puukkojen kysynnässä. Kuva: Timo AaltoKauhavalainen hevosenpääpuukko kulkeutui useille muillekin merkkihenkilöille. Eräs legendaarisimmista on Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedy. Puukon päätymisestä presidentille on useita tarinoita.
”Erään version mukaan presidentti Urho Kekkonen olisi antanut puukon hänelle henkilökohtaisena lahjana. Toisen tiedon mukaan sen olisi vienyt mennessään pohjalainen taloudenhoitaja tai Suomen suurlähettiläs.”
Vuodelta 1929 peräisin oleva valokuva paljastaa kauhavalaisen teräaseen riippuvan näyttelijä John Waynen lanteilla. Teräaseen reitti näyttelijälle on kuitenkin arvoitus.
Iisakki Järvenpään puukot ovat kuuluneet oleellisena osana myös nuorten miesten asepalvelukseen, yritys toimittaa yhä Puolustusvoimille RUK:n kurssipuukot sekä eri aselajien omat erikoispuukot.
”Olemme vuodesta 1959 lähtien valmistaneet RUK:lle reilut 130 000 puukkoa. Yhteistyö lähti aikanaan käyntiin, kun kaksi upseerioppilasta kiersi puukkopajoilla ja valitsi lopulta Iisakin”, Haukkala kertoo.
Kaikkiaan Iisakki Järvenpään tiloissa syntyy nykyisin eri käyttötarkoituksiin noin 8 500 puukkoa vuodessa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
