Pudasjärvi punnitsee Kollajan hyötyjä ja haittoja

Pudasjärvi on nimetty yhdeksi Suomen 21 tulvavaara-alueesta. Kollajan tekojärvi vähentäisi Iijoen tulvimista Pudasjärven länsiosissa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkisto

Pudasjärven kaupunki punnitsee parhaillaan Kollajan tekojärvihankkeen hyötyjä ja haittoja.

Hankkeen vaikutuksia selvittänyt työryhmä julkaisi loppuraporttinsa viime viikolla.

”Raportin perusteella Pudasjärvi ottaa kantaa, mitä mieltä se on Kollajan hankkeesta”, kaupunginjohtaja Tomi Timonen kertoo.

Kaupunginhallitus käsittelee asiaa suljetuin ovin ensi tiistaina, valtuusto puolestaan avoimin ovin torstaina 19.3.

Timonen veikkaa, että valtuuston kokoukseen tulee paljon yleisöä.

Kollajassa osa Iijoen virtaamasta ohjattaisiin tekojärveen. Se täyttyisi kevättulvien aikaan Iijoen ja Livojoen vedellä.

Tekojärven paluukanavaan rakennettaisiin 32 megawatin vesivoimalaitos.

Työryhmän mukaan Kollajan rakentaminen työllistäisi viiden vuoden ajan noin 250 henkilöä.

Kiinteistöverotuloja Pudasjärvi saisi miljoona euroa vuodessa.

Tärkeimmäksi hyödyksi Timonen mainitsee kuitenkin tulvavesien hallinnan. Työryhmän mukaan Kollajan tekojärvi vähentää tulvariskiä olennaisesti sen alapuolisessa vesistössä.

Kollajasta kärsisi eniten porotalous ja vaelluskalojen palautusaikeet.

Kollajan paliskunnan mukaan tekojärvi tuhoaisi poroelinkeinon paliskunnan alueella.

Tekojärvi ja kanavat jakaisivat laidunalueen kolmeen osaan ja peittäisi alleen merkittävän osan vasomisalueesta.

Kollaja vaikeuttaisi vaelluskalojen palauttamista Livojokeen.

Iijokeen kudulle nousevat lohikalat pääsisivät kutualueilleen aivan kuten nykyisinkin kalateiden rakentamisen jälkeen.

Toistaiseksi kalateitä Iijoen alaosissa ei vielä ole, mutta suunnitelmat niiden rakentamiseksi on.

Kalateiden lisäksi emokaloja pitää todennäköisesti siirtää ja mätiä ja poikasia istuttaa Livojokeen.

Kollajan vaikutuksia porotalouteen ja vaelluskalojen palauttamiseen tutkitaan tämän vuoden aikana lisää.

Tekojärven takia veden alle jäisi kolme kesämökkiä ja kaksi metsästysmajaa. Voimalan rakentaja PVO-Vesivoima korvaisi menetykset vesilain mukaisesti.

Lisäksi menetettäisiin marjastus- ja metsästysmaita. Niitä ei korvattaisi.

Toisaalta tekojärven rannoille syntyisi arvokkaita rantatontteja vapaa-ajan asuntojen rakentamiseen.

Rakennuskelpoista rantaviivaa olisi PVO:n mukaan 12 kilometriä.

Kollaja kuumentaa tunteita laajasti Iijoen vesistön ulkopuolellakin.

Mikäli Pudasjärvi päätyy kannattamaan hanketta, edessä on vielä pitkä prosessi ennen rakennustöiden alkamista.

Eduskunnalla on keskeinen rooli, sillä Kollajan voimalaitoksen rakentamislupa vaatisi koskiensuojelulain avaamista.

SUVI NIEMI

Avaa artikkelin PDF