Lukijalta: Metsäntutkimuksen vapautta tarvitaan

Douglaskuusi on yksi puulajeista, joiden mahdollisuuksia nykyistä laajempaan kasvatukseen Luke selvittää. Kuva: Sanne Katainen

Sahateollisuus Ry:n Anniina Kostilainen, yliopistonlehtori Panu Halme ja Metsä Groupin Timo Lehesvirta ottivat mielipidekirjoituksessaan 16.7. kantaa Lukessa tehtävään työhön puulajivalikoiman monipuolistamiseksi. Kirjoittajien mukaan suomalaisen metsätalouden tulee luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi perustua kotimaisiin puulajeihin. Näkemys on hyvinkin perusteltavissa, mutta kirjoittajien näkemystä, että ainoastaan kotimaisten lajien tutkimus olisi sallittua, emme jaa.

Luken viimevuotisessa synteesiraportissa koottiin yhteen tietoa kotimaisten, vähän viljeltyjen lehtipuiden sekä ulkomaisten puulajien käytön lisäämisen mahdollisuuksista ja riskeistä. Ydinviesti on, että puulajivalikoiman monipuolistamista tarvitaan muuttuvaan ilmastoon sopeutumiseksi sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vastoin MT:n verkkojutun otsikointia Luke ei suosittele vieraslajien käyttöä, mutta tuottaa tutkittua tietoa niiden ominaisuuksista.

Kostilainen ym. muistuttavat, että Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen. Suomi on sitoutunut sen lisäksi myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. Puulajivalinnalla on toisinaan ristiriitainen vaikutus näiden kahden ympäristötavoitteen saavuttamisessa. Tutkimus ei voi antaa vastausta siihen, mitä yhteiskunta ja metsänomistajat puulajivalinnoilla ja metsänkasvatuksella tavoittelevat. Sen sijaan eri vaihtoehtojen riskeistä tulee kertoa.

Viime vuonna Suomessa istutetuista taimista 0,03 prosenttia oli douglaskuusta ja 0,006 prosenttia kontortamäntyä. Lajien viljelymäärien hallitsematon kasvu on epätodennäköistä muun muassa kotimaisten siemenlähteiden vähäisyyden takia. Metsäluonnon monimuotoisuuden tukemiseksi kotimaisten lehtipuiden, kuten tammen ja tervalepän viljelyn osuuden huomattava lisääminen on tarpeellista. Tässä metsäteollisuusyritykset ja -edunvalvonta voivat olla halutessaan suunnannäyttäjinä.

Lukessa tehty tutkimus on osoittanut, että vieraspuulajeihin liittyy ekologisten riskien ohella myös viljelyteknisiä ongelmia. Tutkimuksen tekemättä jättäminen johtaakin pahimmillaan siihen, ettei vieraslajien erilaisista riskeistä ole riittävää käsitystä.

Metsätalous ja metsäntutkimus on syytä tunnistaa eri asioiksi. Ilmastonmuutoksen varautumismahdollisuuksien tarkastelematta jättäminen tai esiin nousseiden, vieraspuulajeihin liittyvien kysymysten ohittaminen tyystin ei olisi tutkimukselta vastuullista.

Katri Himanen

erikoistutkija

Seppo Ruotsalainen

erikoistutkija, eläkkeellä

Jaana Luoranen

erikoistutkija

Mikko Kurttila

ohjelmajohtaja

Luonnonvarakeskus