Metsäteollisuus menettänyt kilpailuetunsa
Juha Vanhaisen mukaan laivaliikennettä koskeva rikkidirektiivi tuli ”puun takaa”. Marita Waenerberg Kuva: Viestilehtien arkistoStora Enson maajohtajan ja Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajan Juha Vanhaisen mukaan metsäteollisuus on edelleen murroksessa. Tuotteiden kysynnän kasvu on siirtynyt Aasiaan ja tiedonvälityksen digitalisoituminen syö lehtien levikkiä.
”Painopaperin kysyntä vähenee tasaisesti. Siinä ei kuitenkaan ole kysymys jyrkästä äkillisestä sukelluksesta, vaan trendimuutoksesta, joka on hallittavissa.”
Pehmo- ja pakkausmateriaalien kysyntä kasvaa vastaavasti kaikkialla. Maailman elintarvikkeista ehkä jopa kolmannes pilaantuu puutteellisen pakkaamisen seurauksena.
Vanhainen pitää hyvänä, että Suomen teollisuustuotannon pohja on vuosien myötä laajentunut. Nokia ja sen alihankintaan liittyvä teollisuus on tuonut Suomeen valtavasti hyvinvointia.
Nyt vetovuoro näyttää taas siirtyvän perinteisemmän teollisuuden suuntaan. Edessä on paluu puujaloille.
”Metsäteollisuutta meillä on harjoitettu jo sadan vuoden ajan. Se on taannut tasaista, vaikkakin kapeaa leipää.”
”Metsäteollisuus rakentaa hyvinvointia pääkaupunkiseutua ympäröivän kehä III:n ulkopuolelle. Sen toiminnan vaikutukset näkyvät valtakunnan perimmäisiä kolkkia myöten.”
Metsäteollisuus rakennettiin aikanaan kohtuuhintaisen puun ja energian sekä vankan osaamisen varaan. Valtit olivat niin vahvoja, että ne korvasivat tuotteiden pitkät kuljetusmatkat.
”Nyt puun hinta on noussut kansainväliselle tasolle. Sama koskee energiaa.”
Osaamisetukin on menetetty. Kiinalaiset insinöörit käynnistävät paperikoneen siinä missä suomalaiset.
”Ylivoimatekijöiden puuttuessa Suomi ei ole ollut enää houkutteleva investointikohde. Viimeinen uusi paperikone käynnistyi 1990-luvulla.”
Toisaalta metsäyhtiöt ovat jatkaneet tuotekehitystä ja uusia innovaatioita on tulossa. Myös puurakentamisen näkymät ovat hyvät. Kestävän kehityksen vaatimukset puoltavat puun käyttöä.
”Puusta voi valmistaa samankaltaisia biokemiallisia tuotteita kuin öljystä. Uusien biopolttoainetehtaiden rakentaminen odottaa EU:n tukipäätöksiä.”
”Tässä pitää muistaa, että biojalostamo vaatii kylkeensä toimivan teollisuuslaitoksen, esimerkiksi sellu- ja paperi-integraatin. Niiden toiminnasta ja kilpailukyvystä on siksi pidettävä kiinni.”
Metsäteollisuus investoi kymmenien vuosien aikajänteellä. Siihen ei sovi viime vuosina nähty poukkoileva veropolitiikka.
”Esimerkiksi voi nostaa turpeen, jonka varaan metsäteollisuus on rakentanut energiahuoltoa. Sen verotusta on kiristetty nopeasti ja hurjimmissa puheissa koko turvetuotantoa ollaan ajamassa alas.”
Myös Itämeren laivaliikennettä koskeva rikkidirektiivi iskee metsäteollisuuteen kipeästi. Se lisää tuotteiden kuljetuskustannuksia jopa 200 miljoonalla eurolla.
”Tämä tuli aivan puun takaa. Kun siihen havahduttiin, juna oli jo liikkeellä, eikä sille voinut mitään. Enää voidaan neuvotella valtion ja EU:n mahdollisista tukitoimista varustamoille.”
”Nykyisessä kireässä kilpailutilanteessa kustannusten lisäys voi johtaa paperitehtaiden sulkemiseen Suomessa.”
Vanhaisen mukaan paperitehtaiden sulkemisuhka koskee koko maata. Ruotsi on tässä asiassa selvästi edullisemmassa asemassa. Siellä metsäteollisuus on keskittynyt maan eteläosiin, joista on siltayhteys Keski-Eurooppaan.
Puukauppa on Vanhaisen mukaan käynyt kohtalaisen hyvin tänä vuonna ja viime vuonnakin. Huolta aiheuttaa metsätilojen pirstoutumisen jatkuminen ja metsänomistajien ikääntyminen.
”Ruotsissa tilakoko on lähes kaksinkertainen, minkä lisäksi metsänomistajat ovat suomalaisia nuorempia ja asuvat useammin tilalla.”
Vanhainen haluaisi kasvattaa metsätaloudesta toimeentulonsa saavien metsänomistajien joukkoa. Siinä yksi väline olisi sukupolvenvaihdosten helpottaminen.
”Tässä asiassa olemme samaa mieltä asiaa esillä pitäneiden metsänomistajien kanssa. Verohuojennuksen toteutus pitäisi olla sellainen, että se kääntäisi tilakoon kasvuun ja kannustaisi puukauppaan,” sanoo Vanhainen.
Vanhainen odottaa, että myös metsänhoitoyhdistyslain uudistus lisää kilpailua ja puun tarjontaa.
”Omat metsäni sijaitsevat Yli-Torniolla. Ei minulla ole aikaa niiden hoitoon, joten ostan palvelut muualta. Uskon, että jatkossa niin tekee yhä useampi metsänomistaja, joten laadukkaille palveluille riittää kysyntää.”
Puukaupassa Vanhainen luottaa vanhoihin oppeihin. Koska metsänomistajien ei ole pakko myydä puita, heidät pitää houkutella siihen. Puista on saatava riittävästi tuloa.
Oma lukunsa on tuontipuu, jonka määrä romahti Venäjän tullipäätöksiin. Nyt tilanne on vakiintumassa Venäjän WTO-jäsenyyden toteutuessa.
”Suomessa on pulaa koivukuitupuusta. Esimerkiksi Enocell on koivulle rakennettu sellutehdas, joka nyt käyttää mäntyä. Jos koivua saisi riittävästi kilpailukykyiseen hintaan, tehdas voisi palata siihen.”
Metsien sertifioinnista taitettiin takavuosina peistä oikein kunnolla. Vanhaisen mukaan sertifiointi on tullut jäädäkseen. Yhä suurempi osa asiakkaista odottaa sitä tuotteelta.
”Meidän on tarjottava asiakkaille, mitä he haluavat. Eri asia on, ymmärtävätkö he, mitä erilaiset sertifioinnit tarkoittavat. Niiden sisällön selvittämisessä riittäisi tehtävää.”
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
