Viisi metsänhoitoyhdistystä sulautuu yhdeksi Länsi-Lapissa

Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavalla mhy Lapilla on Veijo Ekonojan mukaan 1,4 miljoonan kuutiometrin hakkuutavoite. Kuva: Ilpo Kiuru

Länsi-Lapissa tehdään iso metsänhoitoyhdistysten fuusio. Käytännössä se tapahtuu niin, että mhy Länsi-Raja muuttaa sääntöjään ja muut yhdistykset puretaan. Ensi vuoden alusta toimintansa aloittavan yhdistyksen nimeksi tulee mhy Lappi. Se toimii Simon, Tervolan, Keminmaan, Kemin, Tornion, Ranuan, Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.

”Aluetta on paljon, mutta puuta ei välttämättä niin paljon, kun hakkuusuunnite on noin 1,4 miljoonaa kuutiometriä”, mhy Länsi-Rajan toiminnanjohtaja Veijo Ekonoja sanoo.

Tiettyä symboliikkaa on siinä, että nimenomaan Pellossa päämajaansa pitävä mhy Länsi-Raja jää ”eloon” sääntöjä muuttaen. Mhy-toiminta nimittäin lähti Lapissa liikkeelle Pellosta vuonna 1936. Ensimmäisessä fuusiossa vuonna 2004 yhdistyivät Pellon, Kolarin ja Muonion yhdistykset.

Nyt fuusioituvissa metsänhoitoyhdistyksissä on jäseniä hiukan yli 6 000. Heistä kaikki eivät asu Lapissa, vaan jäsenistö on levinnyt aina Ruotsia ja eteläisintä Suomea myöten. Ekonojan mukaan Ruotsissa asuvien jäsenyys ei ole ongelma.

”Pääsääntöisesti he ovat 1960-luvulla Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä, toisen polven ruotsalaisia. Heidän tavoittamisensa oli joku aika sitten ongelma, mutta ei ole enää digitalisaation aikakaudella.”

Mhy Lapin ensimmäiset vaalit pidetään ensi syksynä. Tuolloin valittava valtuusto hyväksyy toiminnan suuntaviivat seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Ekonoja sanoo, että suunnitelmien tekemistä helpottaa fuusioituvien metsänhoitoyhdistysten myönteisten päätösten yksimielisyys ja aikaisuus.

”Valmistelussa on varmistettava, että kaikki jäsenet saavat jatkossa samat palvelut. Tämä koskee esimerkiksi metsäautoteiden rakentamista, puunkorjuuta, omaisuudenhoitopalveluja sekä kiinteistövälitystä. Näitä palveluja kaikilla ei ole ollut tähän saakka.”

Muodostuvalla Metsänhoitoyhdistys Lapilla on 23 työntekijää. Heistä 21 on metsätoimihenkilöä ja kaksi toimistotyöntekijää. Henkilöstön vähentämistarvetta ei ole.

”Mieluummin tarvittaisiin lisää tekijöitä”, Ekonoja sanoo ja viittaa muun muassa varahenkilöjärjestelmään. Tulevaisuudessa saadaan uusi ihminen tekemään esimerkiksi sairastuneen kollegan töitä.

Uutta henkilöstöä rekrytoitaessa hakijoita toki on ollut, mutta vähän.

Ekonoja uskoo, että iso yhdistys pärjää tässäkin suhteessa pieniä paremmin. Lisäksi tulevat kustannussäästöt päällekkäisen hallinnon ja ohjelmistosäästöjen kautta.

Uuden yhdistyksen liikevaihto on aluksi noin 5,5 miljoonaa euroa.

Kysymykseen, miksi fuusiota tarvitaan juuri nyt, Ekonoja vastaa maailman muutoksella.

”Kilpailu koventuu, alalla on muitakin toimijoita, yksityisiä metsänhoitopalveluja ja isot yritykset tekevät osittain samoja töitä eikä pieni yhdistys kykene selviytymään, koska sen resurssit eivät riitä.”

Itse Ekonoja ei ota esille fuusion merkitystä metsänomistajia tukevana selkänojana pohjoiseen kaavailtujen suurten metsäteollisuusinvestointien puunhankinnasta neuvoteltaessa.

”Sekä Kemi että Kemijärvi ovat suuria ja merkittäviä hankkeita metsänomistajien kannalta. Pienissä yhdistyksissä puukaupan edunvalvonta jää vääjäämättä heikommaksi kuin suurissa, joissa pystytään työ keskittämään niin, että ihmisillä on erikoisosaamisalueita. Vanhoja kymmenottelijoita on aina vain vähemmän ja vähemmän”, hän vertaa.

”Lyhyesti sanottuna: tavoitteena on menestyä entistä paremmin tulevaisuuden metsäpalvelumarkkinoilla.”

Tulevaisuudesta puheen ollen: Ekonoja sanoo, että olisi ihme, ellei neljän vuoden kuluttua puhuttaisi jo uudesta fuusiosta. Lappiin näet jäävät mhy Lapin lisäksi vielä Sallan, Sodankylän, Itä-Lapin, Posion, Rovaniemen ja Kittilän mhy:t. MTK:n valtakunnallisena tavoitteena on karsia metsänhoitoyhdistysten määrä nykyisestä 60:stä pariinkymmeneen.