PTT: 10 prosenttia yksityismetsistä hiljaisilla metsänomistajilla

PTT:n tutkimuksessa metsäammattilaisten toimintatapoja voitaisiin kehittää ottamaan entistä paremmin huomioon erityisesti hiljaisten metsänomistajien tavoitteet. Kuva: Johannes Wiehn

Suomen yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta 10 prosenttia on hiljaisten metsänomistajien omistuksessa. Hiljaisiksi omistajiksi luokiteltiin metsänomistajat, jotka eivät ole tehneet hakkuita edeltävää metsänkäyttöilmoitusta tai hakeneet kemeratukea edelliseen kymmeneen vuoteen.

Hiljaisten ja aktiivisten metsänomistajien metsänkäyttöintressit vaihtelivat. Aktiivisista metsänomistajista valtaosa oli taloudellisesti ja monitavoitteisesti suuntautuneita. Hiljaisilla omistajilla korostuivat luonto- ja ympäristöarvot ja avohakkuiden vältteleminen.

Hiljaisilla omistajilla metsänkäyttötavoitteet olivat aktiivisia epäselvemmät ja he halusivat lisää tietoa eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista. Yksityismetsien pinta-alan käyttämättömistä hakkuumahdollisuuksista heidän omistuksessaan oli 13 prosenttia.

"Eniten hyödyntämättömiä hakkuumahdollisuuksia oli jo nykyään aktiivisilla metsänomistajilla. Kysyntä ratkaisee, mikä osuus näistä hakkuumahdollisuuksista tulee markkinoille”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen sanoo.

PTT:n tutkimus esittää, että metsäasioiden hoitamista tulisi helpottaa ja palvelunsaantia parantaa. Myös metsävaratiedon parempi saatavuus mahdollistaisi palvelujen kohdentamisen nykyistä tehokkaammin.

Puukaupan ja metsänhoidon aktivoimiseen tutkimus suosittelee useita erilaisia keinoja.

Neuvontaa ja tietojärjestelmiä tulisi kehittää, jotta metsäasioiden hoitaminen helpottuisi. Metsävaratietojen ja omistajien yhteystietojen parempi saatavuus helpottaisi neuvontaa ja räätälöityä palvelutarjontaa.

”Monilla omistajilla yleinen rajoite metsänhoidon suhteen on metsäasioihin käytettävissä oleva aika. Metsä on harvalle pääelinkeino, joten siihen liittyviä töitä tehdään kaiken muun ohessa. Siksi palveluiden vaivattomuus, helppo saatavuus ja asiakaskohtainen joustavuus ovat tärkeitä asioita”, PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia sanoo.

Kuolinpesistä noin kolmasosa kuuluu hiljaisiin omistajiin. Metsään liittyvä päätöksenteko koetaan hiljaisissa kuolinpesissä usein hankalaksi. Kuolinpesien henkilökohtaisen neuvonnan esteenä on tiedonpuute osakkaista ja heidän yhteystiedoistaan.

Tutkimus ehdottaakin, että nykyään kuolinpesille vapaaehtoinen selvennyslainhuuto voisi tulla pakolliseksi. Tällöin tulisi tietoon, ketkä ovat pesän osakkaita, ja neuvonnan sekä palveluiden tarjoaminen helpottuisi.

”Puun käytön kasvaessa voimakkaasti kaikkien metsänomistajien, niin kuolinpesien kuin muiden yksityisten, metsät ovat tärkeitä ja jokainen metsänomistaja voi myös omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa merkittävästi metsäomaisuutensa hoitoon", Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo sanoo.

Kyselytutkimuksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö.