Keiteleen liimapuutehdas on Euroopan suurin
Teemme japanilaiseen taloon kaikki puuosat. Luujuuslajiteltuina japanilaisiin mittoihin, kaikki valmiina kasaukseen, sanoo Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoKEITELE (MT)
Keitele Groupin laajennus on yksi harvoista valopilkuista Suomen koko metsäteollisuudessa. Konsernin hallituksen puheenjohtajan, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainion usko investointiin on vahva.
”Investoinneilla luodaan tulevaa kilpailukykyä. Tuotannon on oltava tehokasta ja kannattavaa. Muuten ei pärjää.”
Ja pärjännythän Keitele Group on.
Konserni voi kehua, ettei se ole 32-vuotisen historiansa aikana joutunut kertaakaan lomauttamaan henkilöstöään tai urakoitsijoitaan.
Laajennus luo 50 uutta työpaikkaa ja nostaa työntekijämäärän 350:een.
Keiteleen tämän vuoden yli kahdeksaan miljoonaan euroon nousevien investointien ajoitus näyttää hyvältä. Sahateollisuudessa ollaan kahden seuraavan vuoden suhteen varovaisen toiveikkaita.
Rakentaminen Yhdysvalloissa on elpymässä. Kanadalaista sahatavaraa tarvitaan entistä enemmän Pohjois-Amerikassa, mikä antaa tilaa suomalaisten viennille Kiinaan ja muualle Aasiaan.
Keiteleen tilauskanta vastaa nyt 2,5 kuukauden tuotantoa.
”Se on parempi kuin moneen vuoteen”, Kylävainio sanoo.
Sahatavaran hintoja on saatu kevään ja kesän kuluessa vain vähän ylös. Tuotannon kannattavuus ei vielä ole tyydyttävä.
”Vuosille 2014–2015 odotetaan parempaa suhdannetta, jos Yhdysvaltain veto kestää.”
Jalostuksen kasvattaminen on Kylävainion mukaan ainoa menestykseen johtava tie sahateollisuudessa.
Keitele Groupin sahatavarasta jatkojalostetaan liimapuutehtaan laajennuksen valmistuttua 60 prosenttia.
Tuotannosta 80 prosenttia menee vientiin, suurin osa Japaniin. Kasvavia määriä menee Kiinan lisäksi Taiwaniin, Etelä-Koreaan, Thaimaahan, Vietnamiin ja Australiaan.
Sahatavaran jalostusarvo kaksinkertaistuu, kun siitä tehdään liimapuuta. Liimapuutehtaalla lankut höylätään ja näin saadut lamellit liimataan puristamalla yhteen. Lopputuote on liimapuupalkki tai -pilari.
Kylävainio korostaa, että on tehtävä sitä, mitä asiakkaat haluavat.
Japanilaisten toiveiden täyttämistä Keiteleellä on opeteltu vuodesta 1992, jolloin ensimmäiset kaupat solmittiin nousevan auringon maahan.
”Teemme japanilaiseen taloon kaikki puuosat. Lujuuslajiteltuina japanilaisiin mittoihin, kaikki valmiina kasaukseen.”
Japani on käyttänyt viime vuosina liimapuuta kaksi miljoonaa kuutiometriä, mikä on noin kolmannes koko maailman liimapuun kulutuksesta.
Suomalaisella puulla on Kylävainion mukaan erinomaisen hyvä tulevaisuus.
”Voisimme käyttää puuta paljon enemmän. Nyt yli 100 miljoonan kuutiometrin kasvusta hakataan vain puolet ja kasvu voitaisiin nostaa 140 miljoonaan kuutiometriin.”
Puunkäytön lisääminen edellyttäisi Kylävainion mielestä enemmän yrittäjämäistä toimintaa metsään.
”Kaikki alle 25 hehtaarin metsätilat yhteismetsiksi tai jollain muilla keinoin yrittäjämäisesti hoidetuksi.”
Tukin hintaan Kylävainio toivoo nykyistä enemmän joustoa.
”En sanoisi, että meillä puu on liian kallista, mutta valitettavasti meillä hinta ei jousta suhdanteiden mukaan kuten esimerkiksi Ruotsissa tai Kanadassa.”
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
