Piensahojen määrä ja tuotantoromahtivat 10 vuodessa
Liki 90 prosenttia sahayrittäjistä oli sivutoimisia vuonna 2010. Keskimääräinen sivutoiminen yrittäjä sahasi liki 400 kuutiometriä tukkia. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSuomessa toimi vuonna 2010 noin 900 piensahaa vähemmän kuin vuonna 1998, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimus.
Piensahojen vuotuinen tukin käyttö on romahtanut vastaavasti liki 2 miljoonasta kuutiometristä 0,7 miljoonaan kuutiometriin.
Metla rajaa tutkimuksessaan piensahoiksi enintään 10 000 kuutiometriä tukkia vuodessa käyttävät sahat.
Kuusi piensahaa seitsemästä oli sivutoimisia, ja ne käyttivät kaksi kolmasosaa piensahojen tukista.
Tutkimusvuodet 2008–2010 olivat vaikeita kaikille sahoille. Talous taantui ja rakentamisen hidastui; sahatavaran kysyntä putosi Suomessa ja vientimaissa.
Piensahojen tuotanto supistui enemmän kuin teollisuussahojen.
Piensahat käyttivät vielä vuonna 1998 noin 7 prosenttia Suomen sahatukeista, osuus romahti jaksolla 2008–2010 keskimäärin 3 prosenttiin.
Metlan mukaan tutkimusaineiston perusteella ei voida päätellä, kuinka pysyvästä muutoksesta on kyse eikä sitäkään, lisääntyykö piensahojen sahaus lankun kysynnän taas kasvaessa.
Sahayrittäjien ja heidän tuotantokalustonsa vanheneminen olivat monissa tapauksissa syitä tuotannon alenemiseen tai lopetukseen.
Haastatellut yrittäjät kertoivat, että piensahojen työn edellytyksiä hankaloittavat etenkin maatalouden rakentamisen ja sahatavaran käytön väheneminen, puun korkea hinta ja hankintavaikeudet sekä sahatavaran vähittäismyynnin kova hintakilpailu.
Liimapuu ja tehdasvalmisteiset seinä- ja kattorakenteet syrjäyttävät markkinoilta piensahojen lankkua.
Moni yrittäjä piti ongelmana myös sahan sivutuotteiden markkinointia ja matalaa hintaa, sahatavaran laatu- ja lujuusluokittelua sekä tukkumyyntiin tarvittavien erien suurta kokoa.
Metlan mukaan uusien sahojen ostoa, sukupolvenvaihdoksia ja uusien yritysten perustamista joudutaankin harkitsemaan erittäin kriittisesti.
Suomessa oli vuosina 2008–2010 noin 1 600 käyttökelpoista piensahaa, joista 1 200 oli toiminnassa. Käyttämättömien sahojen määrä oli kasvanut sadalla reilussa kymmenessä vuodessa.
Keskimääräinen piensaha sahasi vielä vuonna 1998 runsaat 900 kuutiometriä puuta vuodessa, vuonna 2010 enää 500 kuutiometriä.
Isojen, vähintään 1 000 kuutiometriä puuta käyttävien piensahojen määrä pieneni liki neljä viidesosaa vuodesta 1998 vuoteen 2010.
Vähintään 2 000 kuutiometriä puuta käyttävien sahojen vaihtuvuus oli suurta jaksolla 1998–2010. Peräti kolme neljäsosaa näistä sahoista oli joko uusia tai tuotantoaan tarkasteluvuosien välillä kasvattaneita sahoja. Edellisen tutkimuksen yrityksistä ainoastaan neljäsosa jatkoi edelleen tässä kokoluokassa.
Piensahojen tukeista yli puolet oli asiakkaan puita, kolmasosa sahayrittäjän ostamia ja 10 prosenttia sahayrittäjän omasta metsästä.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
