Käsin veistettyjen hirsirakennusten jokainen puu on yksilöllinen

Hongoksen toimitusjohtaja Hannes Hyvönen arvioi hirsirakentamisen yleistyvän Suomessa jatkossa entisestään. Kuva: Petteri Kivimäki

Leppävirtalainen, käsin tehtyyn hirsirakentamiseen erikoistunut Hongos sai alkunsa vuonna 2010.

Yrityksen toimitusjohtaja Hannes Hyvönen oli kiinnostunut hirsirakentamisesta jo vuosia ennen Hongoksen perustamista.

"Metsät, puu ja puurakentaminen ovat aina kiehtoneet ja kiinnostaneet itseä. Alkusysäys oman yrityksen perustamiseen tuli Toivolan metsäoppilaitoksen hirsikurssilla", Hyvönen kertoo.

Reilun kahdeksan vuoden ajan toiminnassa ollut Hongos on urakoinut niin uudis- kuin korjausrakentamista.

"Pääosin teemme vapaa-ajan rakennuksia ja saunoja, mutta yhtä lailla omakotitalojakin hirrestä", Hyvönen sanoo.

Korjausrakentamisesta valtaosa keskittyy vaativiin ja suojeltuihin kohteisiin.

"Usein työmaanamme ovat suojellut museokohteet, joissa vaihdetaan ja korjataan hirsiä."

Uudisrakentamisessa Hongos työskentelee parin työntekijän voimin.

"Korjausrakentamiskohteissa tarvitaan joskus kerralla enemmän työvoimaa."

Käsin veistetyn ero teolliseen hirsitalotuotantoon on suuri, Hyvönen korostaa.

"Käsinveistossa jokainen puu on yksilö. Tyvet, latvat ja oksankyhmyt ja puunrungon muoto käytetään sellaisenaan. Tästä vaihtelusta pitkälti syntyy se elävä ulkonäkö, joka tuntuu yhä vain puhuttelevan suomalaista rakentajaa."

Teollisessa prosessissa kaikki puumateriaali kulkee saman höylän läpi.

Käsin veistossa teollinen prosessi taas puuttuu käytännössä kokonaan.

"Puu otetaan metsästä, jonka jälkeen se kuoritaan ja kuivataan."

Hyvönen myös huomauttaa, ettei käsin tekeminen sulje pois nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä.

"Voimme käyttää halutessamme apuna tietokonesuunnittelua, lasereita ja sirkkeleitä, mutta rakentamisen perusmetodina on aina puiden yksilöllisyys."

Hongos käyttää rakentamisessa kokonaan kotimaista puuta.

Yritystoimintaa pyöritetään Leppävirralta käsin, jossa on veistokenttä. Suonenjoen Iisvedellä sijaitsee lisäksi puutavaravarasto.

"Veistokentällä veistetään rakennuksen kehikko, joka sitten numeroidaan, puretaan, pakataan ja pystytetään lopulliseen kohteeseensa", Hyvönen taustoittaa.

Kirveellä veisto on työvaiheista ylivoimaisesti pikkutarkin ja eniten aikaa vievä.

"Veistossa voi mennä kuukausia aikaa, mutta pystytys on suhteellisen nopea juttu, muutamia päiviä riippuen kehikon laajuudesta."

Kirveellä piiluttamalla tehty hirsirakennus on työläs ja myös hintava rakentamistapa, jolle silti riittää kysyntää.

"Perinteisten rakennuskohteiden lisäksi olemme tehneet myös erikoisprojekteja, jotka sijoittuvat tyylillisesti jonnekin sisutuselementtien ja tilataiteen välimaastoon", Hyvönen avaa.

Hongos muun muassa suunnitteli viimevuotiseen Slush-tapahtumaan valehirrestä massiivikäsityönä tehtyjä laavuja.

Lisäksi yritys on rakentanut esimerkiksi helsinkiläisen hotelli Presidentin jättihirsistä tehdyn, kirveellä piilutetun vastaanottotiskin.

Järeän puun saanti on yksi alan isoimmista haasteista, Hyvönen sanoo.

"Laadukkaan järeän puun riittävä saanti on todellinen kysymysmerkki. Tuontikilpailutilanne on tiukentunut aika paljon."

Yrittäjä kiinnittää huomiota myös alan koulutustilanteeseen.

"Suomessa ole hirsi- ja massiivipuurakentamisen ammattitutkintoon johtavaa koulutusta lainkaan. Toivottavasti asiaan tulisi jatkossa muutos."