Ministeri Essayah toppuuttelee viljelijöiden odotuksia koskien valkoposkihanhien metsästyksen aloittamista
Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah uumoilee, että valkoposkihanhien metsästykselle tulee käymään samoin kuin suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle.
Valkoposkihanhien aiheuttamat tuhot viljelyksille ovat useita miljoonia euroja vuodessa. Kuva: Markku VuorikariMaa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on antanut vastauksen kansanedustaja Vesa Kallion (kesk .) jättämään kirjalliseen kysymykseen valkoposkihanhien ja muiden elinvoimaisten lajien metsästyksen sallimisesta.
Maa- ja metsätalousministeriö on parhaillaan perustamassa työryhmää, jonka tehtävänä on laatia ehdotus metsästyslain ja riistavahinkolain muuttamiseksi siten, että hallitusohjelman tavoitteet saavutetaan.
Hallitusohjelman mukaan tarpeettomat metsästysrajoitukset merimetson ja valkoposkihanhen osalta poistetaan ja lajit siirretään metsästyslain piiriin.
Tällä hetkellä valkoposkihanhi on rauhoitettu. Valkoposkihanhi on myös lintudirektiivin suojelema laji, jota ei ole lueteltu liitteessä II metsästettävänä lajina. Samanlainen asema on myös merimetsolla.
”Hallitusohjelman kirjausten osalta viljelijöiden odotukset ovat tietenkin suuret. Voi kuitenkin olla, että keväisiin valkoposkihanhien aiheuttamiin vahinkoihin riistalajiksi siirto vaikuttaa vain vähän, vaikka keväiset vahingot ovat useita miljoonia euroja ja syksyisiä vahinkoja huomattavasti suurempia”, Essayah kirjoittaa vastauksessaan.
Essayah toteaa vastauksessaan tämän johtuvan siitä, että valkoposkihanhen metsästysrajoitukset tulevat suoraan lintudirektiivistä, hallinto-oikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden sekä EU-tuomioistuimen ratkaisuista.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on useammassa aiemmassa päätöksessään katsonut, että edes kovaäänisiä karkotteita ei saa käyttää keväällä edes vahingonestotarkoituksessa muulle pesimälinnustolle aiheutuvan häiriön vuoksi. Lintujen yleinen lisääntymis- ja pesimäaika Suomessa ajoittuu huhtikuusta heinäkuuhun, jolloin kaikki Suomen linnut ovat pääosin rauhoitettuja. Poikkeuksena on uroshaahkojen metsästys 1.6.—15.6. ja esimerkiksi poikkeusluvalla tapahtuva varispyynti. Esimerkiksi varis on rauhoitettu Oulun, Kainuun ja Lapin alueella 1.5.–31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella 1.4.–31.7. ja muualla maassa 10.3.–31.7
Ampumista ja sen kautta hyödyntämistä tapahtuisi tämän takia todennäköisesti vain syksyisin. ”Tämäkin ratkaisu vaatisi sen, että poikkeusluvan hakija pystyy tutkimuksiin perustuen osoittamaan, että muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole”, Essayah kirjoittaa.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on katsonut päätöksessään, että esimerkiksi paukkupatruunakarkotusta voidaan kuitenkin pitää kuoliaaksi ampumiseen nähden muuna tyydyttävänä ratkaisuna valkoposkihanhien viljelmille aiheuttamien vakavien vahinkojen estämiseksi.
”On hyvin mahdollista, että riistalajiksi siirtämisen jälkeenkin poikkeusluvilla metsästäminen estyy valitusten johdosta ja hallinto-oikeuksien asettamien täytäntöönpanokieltojen kautta sekä keväällä että syksyllä, jolloin helpotusta viljelijöille on luvassa vasta, kun valkoposkihanhi siirretään lintudirektiivin liitteeseen II. Silloin niiden kantaa pystyttäisiin verottamaan koko EU:n alueella”, Essayah toteaa.
Valkoposkihanhen aiheuttamat vahingot korvataan ja vahinkojen estämistä rahoitetaan tällä hetkellä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain nojalla.
”Nyt on äärimmäisen tärkeätä ensisijaisesti turvata oikeudenmukaiset korvaukset viljelijöille, koska direktiivin liitteiden muuttaminen on hidasta, kuten on voitu huomata luontodirektiivin suurpetoja koskevien liitteiden osalta”, ministeri kiteyttää vastauksessaan.
Korjaus 25.4. klo 9.00 Kaikki linnut eivät ole täysin rauhoitettuja huhtikuusta heinäkuuhun.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat









