Alueellistaako Luke Parkanon koetoiminta-aseman Espooseen? Parkanossa metsäntutkimuksella on vuosikymmenten perinteet

"Tämä koe on perustettu osaksi siemensadon tarkkailumetsien verkostoa", Hannamaria Potila kertoo Parkanon Alkkian metsän numeroiduista puista. Aikasarjat eri puulajien siemensatovaihteluista lähtevät vuodesta 1979. Kuva: Johannes Tervo

Johtava asiantuntija, filosofian tohtori Hannamaria Potila on yksi lukelainen, joka työskentelee Luonnonvarakeskus Luken Parkanon-toimipaikassa.

”Meillä on täällä kokeneita tutkijoita ja kokenutta metsäntutkimusta tukevaa teknistä henkilöstöä”, hän sanoo.

Metsäntutkimuksella on vankka perinne Parkanossa, jonne Metsäntutkimuslaitos vuonna 1961 perusti ensimmäisen maakunnallisen toimintayksikkönsä.

Metsäntutkimuksen juuret alueella ulottuvat vielä kauemmas. Häädetjärven palsta Parkanossa oli osa 1920-luvulla perustettua Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen Pohjankankaan kokeilualuetta.

Hyvin varusteltu laboratorio kuuluu Parkanon koetoiminta-aseman vahvuuksiin. ”Täällä on syväjääpakastimet, uunit, jauhatusmyllyt, kasvatuskaapit, pakastekuivain", Tytti Sarjala luettelee. Kuva: Johannes Tervo

Suoluonnon tutkimus on erityisvahvuus Parkanossa. Hannamaria Potila sanoo esimerkkinä turvemaiden kasvihuonekaasumittaukset.

”Mielenkiinnon kohteena ovat olleet typen kaasut, hiilidioksidi ja metaani – siis kaasut, jotka ilmakehää lämmittävät.”

Parkanon tekninen henkilöstö on osallistunut myös valtakunnan metsien inventointiin sekä metsien terveydentilan seurantaan.

”Metsät voivat tällä hetkellä paljon paremmin kuin 1980-luvulla. Ilma on nyt puhtaampaa, tämä näkyy esimerkiksi naavan, lupon ja runkojäkälän määrän kasvuna."

Potilan mukaan happosateet alkavat olla historiaa.

”Kuolan niemimaalta ei enää tule päästöjä samoin kuin ennen. Samoin kotimaassa tehtaiden ympäristöt ovat nyt puhtaampia kuin muutama vuosikymmen sitten. Puhdistusteknologia on kehittynyt harppauksin.”

”Aluekehityksen näkökulmasta ei ole hyvä, jos Luken toimipaikka Parkanossa loppuu”, Tytti Sarjala sanoo. Kuva: Johannes Tervo

Näissä näytepusseissa on eri syvyyksistä kerättyä rahkasammalta. Kuva: Johannes Tervo

Yksi viimeaikaisista tutkimuksista liittyy kihokkiin. Kihokin kasvatuskoe tuotti tällaisen tuloksen. Kuva: Johannes Tervo

Mikäli Luken johdon ajama uusi strategia toteutuu, Parkanon koetoiminta-aseman toiminnot sulautetaan Jokioisiin ja Espoon Otaniemeen ensi vuodesta lähtien.

”Aluekehityksen näkökulmasta ei ole hyvä, jos Luken toimipaikka Parkanossa loppuu”, sanoo johtava tutkija, filosofian tohtori Tytti Sarjala.

Hän on vetänyt useita aluekehityshankkeita. Sarjala oli keskeisesti mukana myös Forleap-hankkeessa, jonka pilotti valmistui juuri. Siinä kehitettiin malli, kuinka pk-yritykset voivat hyödyntää Luken tutkimusosaamista.

”Ensimmäinen askel on yhteinen ideapaja, jossa selvitetään yrityksen tutkimustarpeet ja päätetään seuraavista askelista", Sarjala kertoo.

Hankkeen rahoitus tuli Euroopan aluekehitysvaroista Pirkanmaan liiton kautta.

”Tuoreen kankaan kuusikkoa, mustikkatyypin metsää”, Hannamaria Potila kuvaa Parkanon Alkkiassa sijaitsevaa koealaa. Kuva: Johannes Tervo

Kerrossammal muodostaa Alkkian kuusikkoon pehmoisen maton. Kuva: Johannes Tervo

Parkanon toimipaikassa on paljon mahdollisuuksia, jotka kannattaa hyödyntää, Tytti Sarjala sanoo.

”Rahkasammaltutkimus on yksi esimerkki."

Viimeaikaisista tutkimuksista Parkanossa Sarjala nostaa esiin myös kihokkiin ja pakuriin liittyvät.

”Pakuri on mahdollisuus luoda koivikoille uutta käyttöä.”

Samasta koivikosta voidaan saada ensin mahlaa, ja seuraavaksi koivuun voidaan ympätä pakuri. Puun kaatamisen jälkeen kantoon voidaan ympätä vaikkapa lakkakääpä, jonka mahdolliset terveysvaikutukset kiinnostavat luonnontuotealan yrityksiä.

Hyvin varusteltu laboratorio kuuluu Parkanon vahvuuksiin.

”Täällä on syväjääpakastimet, uunit, jauhatusmyllyt, kasvatuskaapit, pakastekuivain", Sarjala luettelee.

Häntä mietityttää, katoaako Parkanossa tehty kehitystyö, jos toimipaikka sulautetaan Jokioisiin ja Otaniemeen.

”Prosessi on pystyttävä hoitamaan niin, että myös osaaminen siirtyy – eivät vain laitteet.”

Luken Parkanon-koetoiminta-asema vastaa tutkimusmetsistä Parkanossa ja Vilppulassa. Tämä kuusikko kasvaa Alkkiassa, joka on Parkanon ja Karvian rajalla. Parkanon tutkimusmetsä on kooltaan 1 962 hehtaaria. Häädetjärven koetoiminta Parkanossa alkoi vuonna 1924. Vilppulan tutkimusmetsä on 1 443 hehtaarin kokoinen. Vilppulan Jaakkoinsuon koetoiminta alkoi jo vuonna 1909. Kuva: Johannes Tervo

Alkkian kuusista se näkyy: nyt on hyvä siemenvuosi. Kuva: Johannes Tervo

Lukessa on matriisiorganisaatio. Niinpä esimerkiksi Parkanossa ei ole toimipaikan johtajaa, vaan asiantuntijoita, jotka työskentelevät Luken eri yksiköissä.

”Olen tutkimusinfrastruktuuripalveluiden ryhmäpäällikkö”, Hannamaria Potila kertoo oman toimenkuvansa.

Tutkimusinfrastruktuuripalveluiden vastuulla ovat aineistotuotantopalvelut ja tutkimusinfran ylläpitopalvelut. Luken tutkimusinfraa ovat esimerkiksi metsät, pellot ja navetat.

”Ryhmäpäällikkönä olen Luken johdon edustaja. Ymmärrän tarpeen, miksi uusi strategia on laadittu”, Potila sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi tutkimusinfrassa on iso korjausvelka.

”Valtion budjetista tulevat rahat eivät lisäänny. Niinpä on löydettävä säästöjä, jotta voimme pitää tutkimusinframme kansainvälisen tutkimuksen edellyttämällä tasolla.”

Potilan mukaan on parempi säästää seinistä kuin henkilöstöstä. ”Työpaikat siirtyvät, mutta ketään ei irtisanota."

Luken on pystyttävä lisäämään ratkaisuja, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan, Potila sanoo.

”Olemme kehittyneet tässä koko ajan. Työtä on jatkettava."

Potila kertoo esimerkkinä, että Luke on ollut yhtenä kehittämässä S-ryhmälle laskuria, jonka avulla kaupan asiakas voi verkossa seurata ruokaostostensa hiilijalanjälkeä.

Jos Luken johdon julkistama uusi strategia toteutuu, Parkanon koetoiminta-aseman toiminnot sulautetaan Jokioisiin ja Espoon Otaniemeen ensi vuodesta lähtien.

Lukessa oli määrä nimittää tällä viikolla työryhmät, jotka ryhtyvät suunnittelemaan uuden strategian toimeenpanoa. Pohdittavana olisi ollut myös Parkanon yksikön status.

”Sitä selvitetään, säilyykö Parkano kenttätyön tukikohtana”, johtava asiantuntija, filosofian tohtori Hannamaria Potila totesi MT:lle viime torstaina.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ei hyväksy esitettyjä muutoksia Luken toimipisteverkostoon. MT:n uutisessa viime perjantaina ministeri kertoi ottavansa asiassa aikalisän.

”Otan aikalisän ja haluan käydä Luken johdon kanssa läpi suunnitelmat jatkosta. Tällä tiedolla en hyväksy esitettyjä muutoksia toimipisteverkostoon. Luonnonvarakeskuksen on oltava vahvasti läsnä koko Suomessa”, Leppä sanoo. (MT 27.9.)

Lue lisää:

Leppä: Luken toimittava koko Suomessa – en hyväksy esitettyjä muutoksia toimipisteverkostoon