Pohjois-Karjala pyrkii klapeilla eroon öljystä
Pohjois-karjala (MT)
Pohjois-Karjalassa paikalliset yritykset ovat kehittäneet uusia menetelmiä puun energiakäyttöön korjuusta klapikauppaan ja uunien tekniikkaan.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tavoitteena on, että maakunta pääsisi energiantuotannossaan eroon öljystä vuoteen 2030 mennessä.
Energiaomavaraisuudessa ja uusiutuvan energian osuudessa maakunta ylittää jo nyt EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet.
Joensuussa ja Ilomantsissa toimiva Pentin Paja toi viime syksynä markkinoille maataloustraktorin puukuormaajaan kiinnitettävän Naarva-sykeharvesterin, joka tekee pystypuuta suoraan haloiksi.
Polttopuut voi tehdä koneella suoraan säkkiin metsässä, kun kiinnittää traktorin takanostolaitteeseen säkkitelineen ja suursäkin.
Rakenteeltaan kevyt, yksinkertainen ja täysin sähkötön harvesteri tekee tunnissa valmista polttopuuta 3–5,5 irtokuutiota.
”Harvestereille on ollut hyvin kysyntää. Keksintö pelasti yrityksen taantumalta”, Pentin Pajan Janne Häikiö sanoo.
Harvesteri maksaa 7 300 euroa. Idea keksintöön lähti jo Jannen isältä Pentti Häikiöltä parikymmentä vuotta sitten.
Polttopuukaupassa palvelun merkitys korostuu tulevaisuudessa.
Joensuulainen Halkotupa on reilun vuoden ajan toimittanut asiakkailleen ensin pienen halkoliiterin ja käynyt sen jälkeen säännöllisesti täyttämässä liiteriin valmista kuivaa puuta.
Palvelun ostaneille yritys varaa koko talveksi puuta varastoihinsa. ”Asiakkaat voivat olla varmoja, että puut eivät lopu, vaikka olisi kuinka kovat pakkaset ja muilla kauppiailla puut lopussa”, halkotuvan toinen yrittäjä Henri Lappalainen lupaa.
Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Lauri Sikanen kertoo, että Liperin ja Joensuun seudulla on ollut jo yli kymmenen vuotta sitten vastaavanlaista halkopalvelua. Hän uskoo, että nyt palvelulle on entistä enemmän kysyntää.
”Olen kuullut ihmisten jo kyselevän palvelua, jossa joku kävisi tekemässä mökkiin tulet valmiiksi, ennen kuin lomalainen tulee paikalle”, hän toteaa.
Halkotuvalla on nyt noin 20 asiakasta. Tavoitteena on kasvattaa luku sataan.
Pohjois-Karjalassa on useita yrityksiä, jotka valmistavat vuolukivisiä tulisijoja. Nyt myös perinteistä Porin Matti -uunia valmistetaan maakunnassa.
Porin Matin on ottanut valmistukseensa muiden metallituotteiden oheen nurmeslainen PK-Levy. Lasiluukkua ja uusia värivaihtoehtoja lukuun ottamatta uuni on entisellään.
Vuolukiviuuneissa sekä polvijärveläinen Lappi-uuni että juukalainen Tulikivi tarjoavat uuneja, joihin voidaan asentaa vesilämmitysjärjestelmä.
Uunin sisään rakennetaan uunin lämpöä keräävä vesikennosto, joka yhdistetään tarkoitusta varten suunniteltuun keskuslämmitykseen. Uunin ohella samaan lämmitysjärjestelmään voidaan kytkeä lämmönlähteeksi esimerkiksi ilma- tai maalämpöpumppu tai aurinkokeräimiä.
Uunivalmistajat kehittelevät myös pelletinpoltto-ominaisuuksia uuneihin ja takkoihin.
Puu kelpaa kotien uunien lisäksi energianlähteeksi myös 160 lehmän lypsykarjatilalle. Nurmeksessa Kuittilan tilalla tuotetaan hakkeesta kaasuttamalla sähköä ja lämpöä.
Volterin rakentamalla 140 kilowatin laitoksella, 40 kilowattia sähköä ja 100 lämpöä, voidaan tuottaa vuodessa 1 200 megawattituntia energiaa.
Maatilan lisäksi laitoksen lämpöä ja sähköä hyödyntää samalla tontilla oleva traktori- ja metsäkonekorjaamo.
Vuodessa laitos käyttää 1 400 irtokuutiota haketta, jonka tila ostaa paikalliselta yrittäjältä.
Toimittajille suunnatun pilkeretken Pohjois-Karjalaan järjesti Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
