Marin: Suomella on ennallistamisessa vain yksi kanta, metsäpolitiikka kuuluu jatkossakin kansalliseen päätäntävaltaan

Pääministeri Sanna Marin torjui keskiviikkona opposition syytökset EU-politiikan löperöstä hoitamisesta. Kuvituskuva. Kuva: Jarno Mela

EU:n ennallistamisasetusta koskeneeseen välikysymykseen keskiviikkona vastannut pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti suomalaisten etua ja omaisuudensuojaa. Hänen mukaansa asiasta on päätetty siten kuin pitikin, eikä opposition syyttämiä laiminlyöntejä ole tapahtunut.

Oppositio syytti hallitusta ja EU-asetusta välikysymyksessään ja värikkäissä puheissa omaisuuden ryöstöstä, pommiin nukkumisesta, museoimisesta, rivien rakoilemisesta ja riitelystä, velkaantumisesta ja pelkuruudesta etujemme ajamisessa.

Marinin mukaan Suomi on vaikuttanut EU:ssa ja jatkaa aktiivista vaikuttamistyötään, sillä asetuksen käsittely on vasta alkuvaiheesa. Suomi on korostanut, että metsäpolitiikka kuuluu kansallisen päätäntävallan piiriin jatkossakin ja että toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

”Suomi elää metsistä monilla tavoilla, ja näin on otava myös jatkossa.”

Marin lisäsi, että lopullinen päätös tehdään EU:ssa määräenemistöllä, eikä yksittäinen valtio voi siihen vaikuttaa. Jos lopputulos ei ole hyvä, Suomella on perusteet äänestää sitä vastaan, Marin sanoi. Tulokseen vaikuttavat tämän ja seuraavan hallituksen työ, ja lopullisen Suomen kannan muodostaa suuri valiokunta.

”Suomella on vain yksi kanta”, hän vakuutti.

Marinin mukaan ennallistamisasetus ei ole hyväksyttävissä ilman olennaisia ratkaisuja: Suomelle tulevien kustannusten alentamista sekä jäsenvaltioiden liikkumavaran ja keinovalikoiman lisäämistä. Marinin mukaan Suomelle muodostuvat kustannukset ovat 931 miljoonaa euroa eli 12,6 prosenttia koko EU:sta ja kolmanneksi eniten Saksan ja Ranskan jälkeen.

”Marinin hallitus jättää perinnöksi 40–50 miljardia uutta velkaa ja ennallistamisasetus on jälleen yksi esimerkki siitä, että hallitukselta puuttuu vastuu taloudesta”, sanoi välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja ihmetteli, kuinka valtion kirstunvartijan, valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) herätyskellot eivät ole soineet.

”Nyt puhutaan 600 000 suomalaisen metsänomistajan omaisuudesta”, kokoomuksen Janne Sankelo huomautti. Hän epäili, etteivät kreikkalaiset suostuisi oliiviviljelmien, italialaiset viininviljelyn rajoituksiin ja ranskalaiset peltojensa ennallistamiseen 1950-luvulle.

Opposition kanssa samoja sanoja käytti keskustan ryhmäpuhuja Anne Kalmari.

”Keskusta ei hyväksy EU-komission esittämää ennallistamisasetusta. Saman totesi myös pääministeri hallituksen puolesta”, Kalmari sanoi ja kiitteli Marinin jo kiristynyttä linjaa.

”Pitää neuvotella kovemmin, Brysselin pakkovallalle pitää sanoa ei niin, että kovakorvaisinkin komissaari kuulee”, Kalmari jatkoi syyttäen asetusesitystä metsien rämettämisestä, omaisuudensuojaan kajoamisesta ja päätösvallan menettämisestä.

Maa- metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) piti ennallistamisasetuksessa erityisen ongelmaisena turvemaiden käsittelyä.

Perussuomalaisten Riikka Purra sätti Suomea siitä, että se ei vaikuttanut eikä vaatinut Ruotsin tapaan, vaan piti esitystä koko kesän pöytälaatikossa. Hän epäili myös asetuksen seurauksia. ”Puun saanti heikkenee Suomessa, puuta kaadetaan muualla, tehtaat pyörivät muualla, työpaikat ovat muualla.”

Liike Nytin Harry Harkimon mukaan hallitus nukkui asian ohi. ”Älkää selitelkö!”

Vihreiden Atte Harjanteen mukaan Suomen kansallinen etu ei ole neliraajajarrutus. Aiemminkin yrityksiä ja vientiteollisuutta on peloteltu päästökaupalla, rikkidirektiivillä ynnä muilla, eikä tuotanto ole loppunut, vaan Suomessa kehitetty huipputeknologiaa.

Keskustelu jatkui iltaan, ja eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina. Hallitus saanee luottamuksen, vaikka osa sen edustajista lipeäisi äänestämään opposition riveissä.

Aiemmin usea hallituspuolueiden eli SDP:n, keskustan ja RKP:n edustaja asettui vastustamaan hallituksen kantaa valiokunnissa, mutta keskiviikkona valtiovarainvaliokunnassa niin ei enää käynyt.

Viimeisimpänä hallituspuolueena hallituksen vastauksen hyväksyi tiistai-iltana keskusta, jossa asetuksen vastustaminen ja hallituksen vastaus kyseenalaistettiin voimakkaimmin.

RKP:n Anders Norrback piti välikysymystä luonnollisena, sillä välikysymysten määrä lisääntyy aina vaalikauden lähestyessä loppuaan.