Lakiuudistus toi uuden suojelukeinon: Nämä ovat kaksi tiukasti suojeltua luontotyyppiä – toista on 0,002 prosenttia Suomen pinta-alasta

Dyynimuodostumien levinneisyys painottuu Pohjanlahden rannikolle. Merkittäviä dyynisarjoja on myös Yyterinniemellä sekä Hankoniemellä.  Kuva: Tuomo Kesäläinen

Ely-keskukset käyvät kesällä kartoittamaan uuden luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, kertoo ympäristöministeriö.

Luonnonsuojelulaki uudistettiin viime vuonna. Lakiin lisättiin uutena luontotyyppien suojelukeinona heikentämiskielto suoraan lain nojalla.

Tiukasti suojeltuja luontotyyppejä ei saa hävittää, eikä heikentää.

Tiukasti suojeltuja luontotyyppejä on kaksi: serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot sekä rannikon avoimet dyynit.

Luontotyypit ovat ovat luontaisesti harvinaisia ja ihmisen toimien vuoksi uhanalaistuneita, ympäristöministeriön tiedote kertoo.

Esimerkiksi avoimia dyynejä arvioidaan koko maassa olevan vain 500–600 hehtaaria. 80 prosenttia sijaitsee suojelualueilla. 600 hehtaaria on 0,002 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Dyynimuodostumien levinneisyys painottuu Pohjanlahden rannikolle. Merkittäviä dyynisarjoja on myös Yyterinniemellä sekä Hankoniemellä. Itäisimmät dyynit tunnetaan Kymenlaaksosta.

Mahdollisia serpentiiniluontotyyppejä on tunnistettu reilut tuhat kohdetta. Niiden yhteispinta-ala on noin 1 600 hehtaaria. Vajaa kolmasosa eli 460 hehtaaria kohteista sijaitsee suojelemattomilla yksityismailla.

Serpentiinikallioita eli ultraemäksisiä kallioita, joilla kasvaa serpentiinikasveja, esiintyy harvinaisena etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa: esimerkiksi Kaavilla, Kuhmossa, Paltamossa ja Keski-Lapissa.

Suomen ympäristökeskus on koonnut avoimet paikkatietoaineistot tiukasti suojeltujen luontotyyppien tunnetuista ja mahdollisista esiintymistä.

Ely-keskukset käyttävät aineistoja luontotyyppiesiintymien tarkentamiseksi maastokartoituksilla.

Ely-keskukset tiedottavat maanomistajia tai alueella toimintaa harjoittavaa tahoa luontotyyppiesiintymän sijainnista sekä toimenpiteistä, joiden voidaan katsoa heikentävän luontotyypin ominaispiirteitä.

Tällaisia toimia ovat esimerkiksi metsätalous, rakentaminen, maanpinnan muokkaaminen tai kallioperään kajoaminen, ympäristökeskus kertoo tiedotteessaan.

Vastuu tiukasti suojellun luontotyyppiesiintymän turvaamisesta on sillä, jonka toiminta luontotyyppiä voi uhata.

Suojeltujen luontotyyppien joukkoon on luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä lisätty kalkkikalliot, sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet. Kuva on kalkkikallioretkeltä Lohjan Hermalan Kalkkimäeltä.  Kuva: Marita Waenerberg

Ely-keskukset aloittavat kesällä myös rajauspäätöksellä suojeltavien luontotyyppien kartoitukset.

Luonnonsuojelulaissa mainittuja luontotyyppejä ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu.

Muuttamiskielto tulee voimaan, kun ely-keskus on määritellyt suojellun alueen rajat ja antanut rajauspäätöksen maanomistajalle tiedoksi.

Suojeltujen luontotyyppien joukkoon on luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä lisätty kalkkikalliot, sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet.

Näiden lisäksi kartoitetaan muun muassa ketoja, tervaleppämetsiä ja pähkinäpensaikkoja.

Ely-keskukset tiedottavat maanomistajia heidän maillaan tehtävistä luontotyyppikartoituksista.