Hankintahakkaajille uusia haasteita: Kantokäsittely pitää tehdä sulan maan hakkuissa

Uusi metsätuholaki vaatii kantokäsittelyä yli kymmensenttisille kannoille riskialueilla sulan maan aikana. Kuva: Jyrki Johannes Tervo

Uusi metsätuholaki ei tee poikkeusta miestyönä tehtävien hankintahakkuiden kantokäsittelyvaatimuksissa - havupuiden kannot on käsiteltävä, vaikka hakkaajana olisi metsäkoneen sijasta mies.

Kantokäsittely tuli keväällä laissa pakolliseksi hakkaajan velvollisuudeksi, kun valtion kemeratuki loppui juurikäävän torjunnalle. Vain kotitarvehakkuut on vapautettu kantokäsittelyvelvollisuudesta.

Kantokäsittelyn vaatimus koskee toukokuun alun ja marraskuun lopun välistä aikaa silloin, kun puusto on havupuuvaltaista ja metsä sijaitsee Simo-Suomussalmi -linjan eteläpuolella. Tällaisissa riskikohteissa kaikki yli 10 sentin läpimittaiset havupuukannot on käsiteltävä.

Ennen lakimuutosta kantokäsittely ei ole ollut pakollista, mutta PEFC-sertifiointi on kuitenkin sitä jo aiemminkin edellyttänyt.

Käytännössä kantokäsittelyn hoitaminen on hankintahakkaajalle monimutkaista. Käsittelyyn tarvittavaa urea- tai harmaaorvakkaliuosta ei nimittäin saa edes ostaa, ellei ostajalla ole esittää todistusta kasvinsuojelututkinnon suorittamisesta.

Lain mukaan toimivalla hankintahakkaajalla on kaksi vaihtoehtoa: joko on siveltävä kannot torjunta-aineella tai lykättävä työt joulukuun ja huhtikuun väliselle ajalle.

Hostikka muistuttaa, että juurikäävän torjuminen on metsänomistajan oma etu.

Jos tutkintojen ja aineiden kanssa askartelu ei omatoimista hakkaajaa innosta, vaihtoehdoksi jää vain talviaikainen hakkuu.

"Jos metsänomistajalla on monenlaista metsätyyppiä, hakkuut voi aloittaa turvemaiden männiköistä, joissa torjuntavelvoitetta ei ole. Kivennäismaalle kannattaa siirtyä sitten, kun kalenteriajat täyttyvät."