Puuta riittää, työsarkaa on toisaalla
Puhe puupulasta on tuulesta tempaistua potaskaa, kuului pohjoissavolaisen metsänhoitoyhdistyksen Savotan Tapio Tolppasen (takana) tuomio. Yhdistys pelasti 8 000 kuutiota viime kesän Helena-myrskyn kaatamaa puuta, kun yhtiöiltä ei tullut tarjouksia. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE (MT)
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola avasi uudistuneen toimielimen ensimmäisen kokouksen tyrmäämällä metsäteollisuuden esittämän huolen puun niukkuudesta.
2000-luvulla metsiin on jäänyt vuosittain 15 miljoonaa kuutiota puuta, joka olisi voitu kestävästi hakata. Pelkästään näillä hakkuusäästöillä suunniteltuja investointeja ruokittaisiin 20 vuoden ajan, Tiirola laski.
”Keskusteluun puuvarojen riittävyydestä ja mihin niitä käytetään on tullut vanhan miehen tauti, että metsät loppuu. Suomalainen metsäteollisuus on virittänyt kanteleensa tähän kuoroon.”
Tiirola pitää myös ”olemattoman ongelman” korjauskeinoa vääränä. Työ- ja elinkeinoministeriön esityksen mukaan hakesähkön tuki ainespuun mitat täyttäville rungoille olisi vain puolet siitä mitä pienpuulle. Yli 30 lausunnon antajasta vain metsäteollisuus halusi rajata tukea puun koon mukaan.
Kuitupuun reaalihinta on laskenut 2000-luvun alusta 20, kuusikuidun jopa 40 prosenttia.
”Pidän erittäin outona, että työ- ja elinkeinoministeriön, jonka päätehtävänä on kilpailun edistäminen, siunauksella kuitupuumarkkinoille luodaan valtion tukemaa, laillista kartellia.”
”Laillisen puukartellin” luomisen sijaan päättäjien pitäisi huolehtia tieverkosta ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksista, Tiirola painotti.
Valtuuskunnan yleiskeskustelun avasi Raimo Jokela Pyhäjokilaakson yhdistyksestä perustelemalla metsän kiinteistöveron haittoja. Vero olisi erityisen väärin niitä metsänomistajia kohtaan, joilla myyntikokoista puuta on vähän.
”Me olemme veromme maksaneet ilman kiinteistöveroakin. Olemme valmiita tukemaan tasaista puukauppaa, mutta emme pakkokeinoin.”
Bo Storsjö Österbottenista evästi järjestöä vaikuttamaan kemeralain siirtymäkauteen. Pelkona on, että tuettuihin töihin tulisi kuukausien katko, jos uuden kemeralain tukien haku aukeaisi vasta heinäkuussa.
”Ei voi olla niin, että työt metsässä pysähtyvät. Se on myös yhdistyksen taloudelle tärkeää, eihän me voida laittaa metsureita istumaan.”
MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä vakuutti, että siirtymävaiheen ongelmat ovat tiedossa. Maa- ja metsätalousministeriössä haetaan lakiteknistä ratkaisua, joka mahdollistaisi tukien hakemisen ja töiden aloittamisen jo ennen uuden lain voimaantuloa.
Hirvivahingot ovat vähentyneet Etelä-Suomessa, mutta pohjoisessa näin ei ole käynyt, huomautti Kalajokilaakson Juhani Kumpusalo.
”Pohjois-Suomessa on omat ongelmansa: Lunta on turkasen paljon pidempään, kasvukausi on lyhyempi ja vahingot suhteessa liiketulokseen merkittävästi suuremmat.”
Kumpusalo kehotti huomioimaan alueelliset erot myös järjestön viestinnässä. Hirvikannat ovat osa metsäedunvalvontaa. Hyviä kokemuksia on kertynyt paikallisesta yhteistyöstä metsästäjien ja metsänomistajien kanssa.
Järvi-Suomen metsänomistajaliitosta MTK:n kenttäjohtajaksi siirtynyt Timo Leskinen totesi, että uusilla hirvitalousalueilla neuvottelut kaatoluvista käydään entistä tarkemmalta pohjalta. Alueellisissa riistaneuvostoissa metsäväellä on mahdollisuus vaikuttaa. Hirvivahinkojen korvausjärjestelmässä Leskinen myönsi olevan epäkohtia.
Tuomo Raininko satakuntalaisesta Karhusta muistutti, että tänä vuonna yhdistyksillä ja MTK:lla on tarkan pelin paikka, jotta metsänomistajat pysyvät mahdollisimman laajasti jäsenkunnassa mukana.
”Pitää osoittaa jatkuvasti, että meihin kannattaa kuulua.”
Pankkien määrittämän metsän vakuusarvon putoamisesta oli huolissaan Matti Alatalo Pudasjärven yhdistyksestä.
”Se vaikuttaa maaseudun yritysten investointimahdollisuuksiin ja nostaa aiemman rahoituksen kuluja. Maaseutuyrityksen arvokkain omaisuus on yleensä metsäomaisuus.”
Alatalo kyseli, olisiko mahdollista tehdä kestävän metsänhoidon sopimuksia yhdistysten ja metsänomistajien välillä. Sopimuksella turvattaisiin se, että metsän arvo säilyy.
”Arvostaisivatko rahoituslaitokset sitä niin, että säilyttäisivät vakuusarvon ennallaan”, Alatalo aprikoi.
MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen totesi, että vakuusongelma on varmasti hoidettavissa. Asiasta on hänen mukaansa keskusteltu jo silloin, kun metsälakia uudistettiin.
HANNA LENSU
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
