Laaja lisäsuojelu heikentäisi puuhuoltoa ja leikkaisi jopa yli miljardi euroa metsäsektorilta, Luonnonvarakeskus arvioi

Luontopaneelin esittämä tiukka lisäsuojelu heikentäisi Luken selvityksen mukaan metsäteollisuuden ja energiantuotannon puuhuoltoa.  Kuva: Markku Vuorikari

Luontopaneelin ehdottaman laajan metsien lisäsuojelun taloudelliset vaikutukset olisivat merkittäviä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään julkaiseman selvityksen tiukan suojelun skenaariossa metsäsektorin seuraavilla kymmenvuotiskausilla tuottama arvonlisäys olisi kerrannaisvaikutuksineen vuosittain 0,5–1,2 miljardia euroa pienempi kuin ilman lisäsuojelua. Työvoiman tarve vähenisi 4 400–9 400 henkilöllä.

Luontopaneelin tiukan suojelun skenaariossa puuntuotannon ulkopuolella oli 16 prosenttia Suomen metsämaasta.

Kansallisen metsästrategian 2035 taustaselvityksen mukaisen suppeamman suojelun vaikutukset olisivat selvästi pienemmät. Tällöin puuntuotannon ulkopuolelle jäisi 11 prosenttia metsämaasta.

Työpaikkoja häviäisi 1 600–1 700, ja vuotuinen arvonlisäys olisi noin 0,2 miljardia euroa pienempi kuin ilman lisäsuojelua.

”Tässä selvityksessä ei laadittu kokonaisvaltaista yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia vaan keskityttiin talousvaikutuksiin metsäsektorilla”, Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä kertoo tiedotteessa.

Luke selvitti myös tiukan suojelun lisäämisen vaikutuksia metsien hakkuumahdollisuuksiin.

Luontopaneelin ehdotuksessa runkopuun suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio pienenisi 7–11 miljoonaa kuutiometriä vuodessa verrattuna tilanteeseen ilman lisäsuojelua.

Alenema vastaa suuren sellutehtaan vuotuista puunkäyttöä. Kemiin ensi vuonna valmistuva biotuotetehdas käyttää 7,6 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa.

Laajan lisäsuojelun toteutuminen heikentäisi todennäköisesti metsäteollisuuden ja energiantuotannon puuhuoltoa. Se voisi rajoittaa myös sahateollisuuden puun saantia ja kasvattaa hankintakustannuksia.

Selvityksen perustella tukin saatavuutta suuremmaksi ongelmaksi voisi nousta kuitupuun saatavuus. Suomessa kuitupuun hakkuut ovat jo tällä hetkellä lähellä suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion mukaista hakkuumäärää.

Vähäisemmällä lisäsuojelulla suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio pienenisi vain 1,2–1,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

EU:n biodiversiteettistrategia ohjaa jäsenmaita lisäämään suojelualueita, jotta luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen saataisiin pysäytettyä.

Vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia maa- ja metsäalueista pitäisi suojella ja tästä vähintään kolmanneksen tulisi olla tiukkasti suojeltua. Suomen maa-alueista kymmenen prosenttia on jo tiukasti suojeltua.

Luke painottaa, että selvityksen skenaarioihin liittyy epävarmuutta.

Tarkastelussa ei huomoitu metsäsektoriin kohdistuvaa mahdollisesti metsien käyttöä rajoittavaa uutta sääntelyä, lisäsuojelun joillekin elinkeinoille tuottamia hyötyjä tai sitä, millaisia negatiivisia taloudellisia vaikutuksia lisäsuojelun toteuttamat jättämisestä syntyisi pitkällä aikavälillä.

Luken mukaan liian vähäisellä suojelulla ja ekosysteemien heikentymisellä voi olla ennalta arvaamattomia vaikutuksia talouteen, ekosysteemeihin ja koko yhteiskuntaan.

”Tarkastelun tuloksia voidaan käyttää vertailukohtana, kun arvioidaan, kuinka paljon enemmän muiden elinkeinojen olisi tuotettava taloudellista hyötyä, jotta ne voisivat kompensoida metsäsektorilla mahdollisesti tapahtuvia tuotannon, arvonlisäyksen ja työllisten määrän muutoksia sekä näiden kerrannaisvaikutuksia kansantalouteen”, Kniivilä sanoo.

Luke toteutti selvityksen maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Lue myös:

EU:n lakimylly jauhaa suurta metsäpakettia ‒ tämä juttu kertoo, mistä on kyse

Suomi ryhtyy valmistelemaan EU:n vaatimia suojelutoimia – MTK:n metsäjohtaja uskoo, että talousmetsän monimuotoisuus täyttää lievän suojelun kriteerit

Syke: Metsien ja muun luonnon suojelua lisättävä etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa ‒ kannustimia tarvitaan yksityismaiden suojeluun