MTK:n metsävaltuuskunta haluaaparemman hinnan kuitupuusta
”Vaikka sellun hinta elää markkinoiden mukana, on pöllin hinta kuin koomaan vaipuneen aivokäyrä”, MTK.n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola harmitteli. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan kuitupuun reaalihinta on 2000-luvulla pudonnut 40 prosenttia.
”Kuitupuun hinta ei ole seurannut metsäyhtiöiden parantunutta tuloksentekokykyä eikä lopputuotteiden hintoja”, Tiirola arvosteli avatessaan MTK:n nykymuotoisen metsävaltuuskunnan viimeisen kokouksen Espoon Hanasaaressa keskiviikkona.
Hän laskeskeli, että metsäyhtiöiden tuloksentekokyky sellupuun jalostuksessa on 2010-luvulla ollut parinkympin luokkaa jalostettua raakapuumottia kohti.
”Kuitupuun hinnassa tämä ei ole näkynyt. Vaikka sellun hinta elää markkinoiden mukana, on pöllin hinta kuin koomaan vaipuneen aivokäyrä.”
Metsäteollisuus on halunnut käyttöarvon mukaista puun hinnoittelua, mutta kuitupuuta se ei Tiirolan mukaan näytä koskevan.
Uusien investointien hän toivoi korjaavan tilannetta niin, että kuitupuu saa markkinoilla sille kuuluvan arvon. Se helpottaisi myös sahateollisuuden tilannetta.
Maan hallitusta Tiirola kiitteli siitä, että hiilenmusta energiapolitiikka näyttää olevan muuttumassa. Metsähakkeen tuen kohentaminen sähkön tuotannossa on askel oikeaan suuntaan.
Metsäteollisuuden hän totesi suhtautuvan epäluuloisesti tukipolitiikan muutokseen, koska metsäyhtiöt uskovat kuitupuun hinnan kohoavan sen seurauksena.
Teollisuuden poliittista pelottelua investointien jäädyttämisestä tai tehtaiden sulkemisista hän ihmetteli.
”Käsittämättömältä tuntuu, että kuitupuusyndrooma koetaan Snellmanninkadulla niin vahvasti”, Tiirola viittasi Metsäteollisuus ry:n johdon kommentteihin.
Vuonna 2012 puuperäistä sähköntuotantoa tuettiin nykyistä enemmän. Tiirolan mukaan metsäteollisuuden puunsaanti ei ollut vaikeuksissa tuolloinkaan.
Metsänomistajien näkökulmasta hän piti tärkeänä, että Äänekoskelle kaavaillun Metsä Groupin biotuotetehtaan investoinnin onnistuminen varmistetaan.
”Metsätalouden kannattavuudesta huolehtiminen ja metsien hoitoon panostaminen ovat parasta lääkettä puunsaannin turvaamiseen, ei mustasukkaisuus puun käyttöpaikan suhteen.”
Metsävaltuuskunnan edustajien puheenvuoroissa kuitupuun menekkivaikeuksia harmiteltiin.
Järvi-Suomen Pirjo Luotola kiitteli Tiirolaa asian esille nostamisesta.
”Kuitupuun hinnasta tulee jatkuvasti yhteydenottoja, joissa ihmetellään, eikö asialle voi tehdä mitään”, Luotola sanoi.
Metsävaltuuskunnan varapuheenjohtajan Heikki Moilasen mielestä kuitupuun hinta on osittain keinotekoisesti jumiutettu.
”Kuitupuun tilanne on paikoin erittäin surkea, kun ostotarjouksia ei tule. Toivottavasti Äänekoski korjaa.”
Järvi-Suomen Jari Bunda piti metsäteollisuuden lobbausta kuitupuukysymyksissä niin vahvana, että asiassa on todella paljon tehtävää.
Länsi-Suomen Tiina Morri totesi kuitupuun hinnan laskun tapahtuneen pitkässä juoksussa. Hän arvosteli myös MTK:n metsäjohtoa toimettomuudesta asian suhteen.
”Jos meinaatte, että jäsenet pysyvät talossa, tyylin pitäisi muuttua”, Morri varoitteli.
Tampereen seudun metsänomistajien puheenjohtaja Antti Haapamäki toppuutteli vaatimuksia.
”Ei kannata hirveästi huutaa kuitupuusta ennen kuin Äänekoski on rakennettu.”
Rannikon Bo Storsjö pohti, mitä mahtaa yrittäjämäinen metsätalous tarkoittaa. Hänen mukaansa nykyinen puukaupan hinnoittelu ajaa metsänomistajan pois metsästä, niin kehnoja ovat hankintakauppojen hinnat.
”Jos metsänomistaja hakkaa tukit ja ajaa tienvarteen, hänen pitää laittaa vielä omaa rahaa mukaan.”
Järvi-Suomen Mauri Ruuth esitti, että puun myyntitulojen verotus pitäisi siirtää yhteisöverokantaan pois progressiiviseksi muuttuneesta pääomaverotuksesta.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
