Metsänomistaja selätti UPM:n hakkuukiistassa

Hovioikeuden mukaan metsänomistaja pystyi esittämään varteenotettavan näytön siitä, että tukkisaannon vähäisyys johtui väärästä katkonnasta. Kuva: Jarmo Palokallio

Turun hovioikeus ratkaisi UPM:n hakkuussa pieneksi jäänyttä tukkiosuutta koskeneen hakkuukiistan metsänomistajan eduksi. Yhtiöllä on vielä mahdollisuus valittaa tuomiosta.

Kiista koski vuoden 2014 syksyllä Pirkanmaalla tehtyä hakkuusopimusta. Metsänomistajan mukaan UPM:n epäonnistui puunkorjuussa.

Metsänomistajan mukaan tukkia ei katkottu sopimuksen edellyttämällä tavalla, minkä seurauksena sitä kertyi selvästi vähemmän kuin vastaavista leimikoista. Suuri osa puustosta oli hakattu kuitupuuksi.

Virheellinen puiden katkonta aiheutti metsänomistajalle noin 8 000 euron menetykset.

UPM:n kiisti virheen. Yhtiön mukaan metsänhakkuusopimuksessa mainitut puumäärät ovat arvioita, ja lopulliset puumäärät todetaan mittausasiakirjojen perusteella.

Pirkanmaan käräjäoikeus kallistui viime vuoden helmikuussa UPM:n kannalle. Se määräsi metsänomistajan maksettavaksi UPM:n 23 752 euron käräjöintikulut.

Hovioikeuden mukaan tapauksessa ei voi varmuudella päätellä, miksi tukkisaanto jäi tavanomaista pienemmäksi. Metsänomistaja on kuitenkin esittänyt varteenotettavan näytön siitä, että kyse ei ole leimikon laadusta vaan väärästä katkonnasta.

Äänestyksen jälkeen hovioikeus katsoi metsänomistajan näytön riittäväksi. Se tarkoittaa, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan.

Samalla hovioikeus määräsi UPM:n maksamaan metsänomistajalle 7 975 euron vahingonkorvaukset korkoineen ja oikeudenkäyntikulut, jotka olivat käräjäoikeudessa 23 753 ja hovioikeudessa 13 509 euroa.

"Metsänomistajan sitkeys ansaitsee hatunnoston. Tässä on tärkeän ennakkopäätöksen makua heikomman osapuolen suojasta puukaupassa kaikille metsänomistajille", toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirolan mukaan päätöksen perustelut ovat myös tunnustus metsänhoitoyhdistysten tekemälle pitkäjänteiselle työlle puukaupan edunvalvonnassa.

MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala pystyi vakuuttamaan hovioikeuden metsänhoitoyhdistysten jo toistakymmentä vuotta valtakirjakaupoista keräämän katkonta-aineiston avulla.

"Tässä puumarkkinatilanteessa, jossa kuitupuun kysyntä on tukin kysyntää suurempaa, on katkonnan valvonnalla erityisen suuri merkitys", summaa Tiirola.

UPM:n aluejohtaja Tero Nieminen on pettynyt hovioikeuden ratkaisuun. Hän korostaa, ettei yksittäisen leimikon katkonnan oikeellisuutta voi arvioida leimikkojen yleisen keskiarvon perusteella. Katkonta siis toteutetaan kunkin leimikon puiden laadun ja kaupan mitta- ja laatuehtojen perusteella.

Niemisen mukaan UPM tutustuu päätökseen tarkemmin ja päättää mahdollisista jatkotoimista myöhemmin sen perusteella.

UPM:llä on mahdollisuus valittaa tuomiosta 2.9.2019 mennessä.