Pankinjohtaja kannustaa taimikonhoitoon: "Sen jälkeen metsä on vähäksi aikaa pelastettu"

Kalle Arvio siistii kotinsa lähimetsää teräketjuraivaussahalla. Varhaisperkauksia hän tekee perinteisellä raivaussahalla. Kuva: Kai Tirkkonen

Taimikonhoito on valtakunnan metsien 12. inventoinnin mukaan myöhässä jo lähes 800 000 hehtaarilla, joista Pohjois-Suomessa on 300 000 hehtaaria.

Lisäksi ensiharvennuksia on myöhässä liki miljoonan hehtaarin alalla koko maassa.

"Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito on kustannustehokasta ja se turvaa puuston kehittymisen elinvoimaisena ja terveenä. Jo vuoden viivästyminen lisää taimikonhoidon kustannuksia noin kymmenen prosenttia", sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes metsäkeskuksesta.

Taimikonhoito lyhentää puuston kiertoaikaa, nopeuttaa tukkipuiksi kasvamista ja parantaa metsätalouden kannattavuutta.

Alueellisten metsäohjelmien mukaan lähitulevaisuudessa taimikoita pitäisi hoitaa 270 000 hehtaaria vuodessa, kun niitä on hoidettu keskimäärin 160 000 hehtaaria vuodessa.

Valtio tukee taimikonhoitoa kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaan kahdessa työlajissa.

Taimikon varhaishoitoon saa kemeratukea 160 euroa hehtaarilta. Tukea myönnettiin viime vuonna 47 000 hehtaarin alalle.

Taimikon varhaishoidolla tarkoitetaan taimikon perkausta ja harvennusta, kun säästettävien taimien keskipituus on 0,7 metristä kolmeen metriin.

"Metsänomistajat saavat metsästään noin kolmanneksen suuremmat nettotulot, kun he huolehtivat taimikon varhaishoidosta", Remes sanoo.

Varhaishoidon tarpeessa olevia taimikoita on yksityismetsissä tänäkin vuonna noin 100 000 hehtaaria.

Toinen tuettava työlaji on nuoren metsän hoito. Tukea siihen voi hakea, kun kasvatettava puusto on yli kolmemetristä.

"Metsänomistajan kannattaa käyttää kemeratuki hyödykseen. Tukihakemukset ja toteutusilmoitukset voi helpoiten tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelussa", hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen vinkkaa.

Siikajoen Ruukissa asuva Kalle Arvio hoitaa monet illat, viikonloput ja lomapäivät omia taimikoitaan.

Siviiliammatiltaan Arvio on Ruukin Osuuspankin toimitusjohtaja. Hän toimii myös Siikalakeuden metsänhoitoyhdistyksen valtuuston varapuheenjohtajana.

Metsää hänellä on satoja hehtaareita, joten osan taimikonhoitotöistä hän teettää ammattilaisella.

Arvio ylistää taimikonhoitoa hyväksi kuntoliikunnaksi.

"Se on tasaista, ei rykivää liikuntaa."

Hänen mielestään on palkitsevaa nähdä työnsä jälki. Sitä voi ihailla vielä vuosienkin päästä.

Paras sää turvavarusteiden ja raivaussahan kanssa työskentelylle on Arvion mukaan alle 10 astetta. Siksi hän tykkää raivata varsinkin syksyllä.

Arvio kertoo raivaavansa myös talvisin, jos lunta on alle polveen.

Toukokuu on tavallisesti hyvää aikaa taimikonhoidolle, sillä normaalisti ilmat ovat viileitä ja puutkaan eivät pohjoisessa välttämättä ole lehdessä.

Tänä vuonna helle kuitenkin yllätti. Keskiviikkona lämpömittari näytti 26 astetta, joten Arvio käynnisti sahansa vain esittelymielessä.

Hän hankki vuosi sitten Limingasta Husqvarnan teräketjuraivaussahan, jossa terä muistuttaa moottorisahan laippaa.

Sahan paino jakautuu tasaisesti pään yli ulottuvan telineen ansiosta. Arvio kehuu myös sahan ohjattavuutta.

Varhaishoitoa hän tekee kuitenkin perinteisellä raivaussahalla.

Kemeratukien byrokratiaa Arvio moittii turhan monimutkaiseksi.

Nykyisin tukea on haettava kirjallisesti ennen toimenpiteiden aloittamista. Työt saa kuitenkin aloittaa heti, kun hakemus on jätetty.

Töiden päätyttyä metsänomistajan pitää tehdä toteuttamisilmoitus.

"Pitäisi olla niin, että metsään voi mennä milloin vain ja rahat saisi sitten, kun kuvio on tehty ja siitä on ilmoitettu", Arvio toteaa.

Arvio kannustaa metsäkeskuksen tavoin metsänomistajia panostamaan erityisesti taimikon varhaishoitoon.

"Perkaus pitäisi tehdä mahdollisimman kiehtovaksi. Sen jälkeen metsä on vähäksi aikaa pelastettu."