Tapaninpäivän myrsky leimasi puukauppaa
Tapaninpäivän myrskytuhoja Vammalassa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistovuosi 2012
Joulunpyhät päättyivät vuosi sitten rajusti.
”Tämän talven leimikot on nyt tehty”, kommentoi myrskyn jälkiä tuoreeltaan Uudenmaan metsäreviirin alueneuvoja Lennart Biström.
Hänen toimialueeseensa kuuluu Tammisaaren saaristo.
Leimikot saatiin korjattua saaristosta hyvin pois.
”Joitakin yksittäisiä metsänomistajia emme saaneet korjaamaan jälkiä, vaikka muistuttelimme asiasta. Onneksi Antti-myrsky säästi saariston.”
MTK-Varsinais-Suomen en-
tinen puheenjohtaja Simo Kolkkala Mellilästä kuvaili Lounais-Suomen maisemia sotatantereeksi.
”Minun 60-vuotisen muistini mittavimmat tuhot tämä myrsky aiheutti.”
Laajimmat tuhoalueet syntyivät Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan länsiosat saivat myös osansa luonnonvoimista.
Pienempiä tuhoja syntyi pitkin eteläistä Suomea aina Ylä-Savon korkeudelle asti.
Metsänkäyttöilmoituksiin kertyi elokuun alkuun mennessä metsätuhoista johtuvia hakkuita yli 65 000 hehtaaria, josta leijonanosa oli myrskyn jälkiä. Myyntipuuta niistä kertyi useita miljoonia kuutiometrejä.
Vakuutusyhtiöt korvasivat myrskytuhoja vuoden mittaan yli sadan miljoonan euron edestä.
Lounais-Suomen puukauppa pyöri pitkään myrskypuun korjuiden tahdissa. Syksyllä se heijastui talvileimikoiden kysyntään, koska yhtiöiltä jäi myrskytuhojen takia korjaamatta jo viime talveksi ostettuja leimikoita.
Myrskypuun korjuuta ei helpottanut poikkeuksellisen märkä kesä. Syksyllä teitä jouduttiin paikoin vahvistamaan soralla, mutta aina sekään ei pelastanut puunajoa pehmenneellä tienrungolla.
Syksyllä varmistunut rikkidirektiivi kirvoitti metsäalalta varsin happamia kannanottoja. Vuoden 2015 alusta Itämeren laivaliikenteessä saa käyttää ainoastaan kalliimpaa dieselöljyä, tai pakokaasut pitää puhdistaa.
Useat teollisuusyritykset parahtivat asiasta jo alkukesästä. Niiden mielestä vientiteollisuus kärsii kustannuksista kohtuuttomasti.
Kenenkään mieltä ei varmasti lohduttanut, kun selvisi, että suomalaiset eivät olleet tilanteen tasalla rikkipäästöjen vähentämisestä käydyissä neuvotteluissa.
Joulukuussa kiistely puun hinnasta kärjistyi Metsäteollisuus ry:n ja metsänomistajien nokitteluksi. Teollisuus piti hintoja korkeina, ja syytteli metsänomistajia puun panttaamisesta.
”Puukauppa on käynyt syksyllä historiallisen tasaisesti. Nyt Metsäteollisuus ry vaatii välittömiä toimia puukaupan toimivuuden parantamiseksi”, MTK:n metsäjohtokunta ärähti.
Molemmat tosin vetosivat tiedotteissaan yrittäjämäisemmän metsätalouden puolesta.
Myös kirjanpainaja pysyi metsänomistajien vitsauksena kuluneen vuoden aikana. Pahimmin hyönteistuhoista kärsittiin Kaakkois-Suomessa, jossa oltiin paikoin epidemian tasolla.
Kymenlaaksossa jouduttiin keväällä kaatamaan useita kirjanpainajien nitistämiä kuusikoita. Lokakuussa Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Ursin arvioi tilannetta varovaisen helpottuneena.
”Nyt takana on hyvä kesä, se oli niin kylmä ja märkä, että kaarnakuoriaiset tuskin saavat aikaiseksi toista sukupolvea.”
ANTTI HIRSAHO
Kenenkään mieltä ei
varmasti lohduttanut, kun selvisi, että
suomalaiset eivät olleet tilanteen
tasalla rikkipäästöjen vähentämisestä käydyissä
neuvotteluissa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
