Nuoren metsän hoito rakentaa tulevaisuuden monimuotoisuutta – "Tämän päivän valinnat näkyvät ajassa, jossa ilmastomme on jo erilainen"

Suomen metsäkeskuksessa työskentelevät Juha Tuononen (vas.), Asta Vaso, Pekka Äänismaa ja Mari Pänkäläinen kohtasivat metsänomistajia Jyväskylässä viime perjantaina. Kuva: Petteri Kivimäki

Suomen metsäkeskuksen Tule metsään! -kampanjassa metsänomistajia kannustetaan nuorten metsien hoitoon. Kampanjan yhteydessä metsänomistajille jaetaan samalla tietoa aihepiiristä.

"Kun nuorten metsien raivaukset tehdään ajallaan ja asianmukaisesti, saadaan pienpuuta entistä enemmän energiakäyttöön. Samalla metsät saadaan kasvamaan paremmin. Kun turpeen käyttö vähenee, olisi korvaavana polttoaineena hyvä käyttää kotimaista metsäenergiaa", metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Pekka Äänismaa tähdentää.

Äänismaan mukaan metsäluonnon monimuotoisuustyö on niin ikään kampanjan keskeinen tavoite.

"Jo nuoren metsän hoitovaiheessa voidaan tehdä monia metsäluonnon monimuotoisuutta tukevia valintoja."

Tule Metsään! -kampanja jalkautui eilen perjantaina Jyväskylän Kuikkaan.

"Tarjoamme kohtaamispaikan metsänomistajille ja energiapuun ostajille, sekä myös alan palveluntarjoajille", Äänismaa summaa.

Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntijan Asta Vason mukaan sekametsäisyyden pitäisi olla keskeinen tavoite nuoren metsän hoidossa.

"Määritelmällisesti sekametsässä saa olla enintään 75 prosenttia pääpuulajia ja neljännes muita puulajeja. Esimerkiksi kuusikossa joka viides puu pitäisi siis olla jotain muuta, mieluiten lehtipuuta", Vaso kertoo.

Vason mukaan sekametsä suojaa puustoa monenlaisilta tuhoilta.

"Sekametsä on kestävämpi niin hyönteis- kuin myrskytuhoja vastaan. Se, että havupuun sekaan jätetään lehtipuuta, on myös erinomainen asia metsäluonnon monimuotoisuudelle."

Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Mari Pänkäläinen korostaa metsänhoidollisten ratkaisujen vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen.

"Tämän päivän valinnat näkyvät vuosikymmenten päässä – ajassa, jossa ilmastomme on jo erilainen."

Asta Vaso arvelee, että metsänhoidollisten toimenpiteiden koko kirjo ja vaikuttavuus ei välttämättä ole vielä valjennut kaikille metsänomistajille.

"Toisaalta metsänomistajien asenteet ovat viime vuosina pehmentyneet ympäristöasioiden suuntaan."

Metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen Suomen metsäkeskuksesta ennakoi monenlaisten ääri-ilmiöiden kohtaavan kotimaisia metsiä.

"Tulemme näkemään niin ääreneviä sääilmiöitä, helteitä ja rajuja myrskyjä, kuin kasvavia sieni- ja hyönteistuhoja. Myös routajakso Suomessa lyhenee. Kaikki edellä mainitut johtuvat ilmastonmuutoksesta ja säiden lämpenemisestä", Tuononen pohtii.

Metsänhoidon asiantuntija katsoo, että suunnitelmallisilla ja oikea-aikaisilla metsänhoitotoimenpiteillä metsää suojataan tuhoilta.

"Järkevä metsänhoito on avain kaikkeen. On tärkeää löytää sopiva kasvupaikka kullekin puulajille. Kuusi on herkin erilaisille tuhoriskeille, ja sen viljelyä pitäisikin välttää kuivumisherkillä kasvupaikoilla, sillä hellejakso heikentää kuusen vastustuskykyä", Tuononen toteaa.

"Männyn ja rauduskoivun viljely puolestaan edellyttää hirvikannan sääntelyä", Tuononen sanoo.