Sorsalintuja vaivaavien loisten pääisäntä on Euroopassa tuntematon, Pohjois-Amerikassa se on haisunäätä

Kuvassa vierekkäin sinisorsat, joista ylemmällä on lihasloinen ja toinen on terve. Kuva: Pertti Rautaparta / Ruokavirasto

Joka syksy metsästäjät saavat saaliiksi sorsalintuja, joiden lihoista tai suolistosta löytyy muutoksia. Yksi niistä on sarkocystis-loistartunnan aiheuttama sarkokystoosi.

Tartunta näkyy sorsalinnuilla lihaksissa olevina vaaleina, pitkulaisina rakkuloina. Sarcocystis-suvun loiset ovat yksisoluisia alkueläimiä, joiden elämänkiertoon kuuluu kaksi isäntäeläinlajia.

Sorsien sarkokystoosia esiintyy laajalti Pohjois-Amerikassa. Siellä tunnetaan myös loisen pääisäntä, joka on skunkki, eli haisunäätä, kertoo Ruokaviraston tutkimusprofessori Antti Oksanen.

"Euroopassa pääisäntä on tuntematon, mutta sen on oltava jokin sorsia syövä petoeläin, erittäin todennäköisesti nisäkäs."

Koska loisen elämänkiertoa ei täysin tunneta, näytteet loistartunnan saaneista saalislinnuista kiinnostavat Ruokavirastoa. Oksanen kehottaa lähettämään näytteen mahdollisimman tuoreena Matkahuollon mukana Ruokaviraston Oulun toimipaikkaan viraston verkkosivuilta löytyvän villieläinnäytteen ohjeen mukaisesti.

"Erityisen kiinnostavia ovat nuoret linnut, jotka eivät ole vielä muuttaneet pitkää matkaa, sillä niiden on täytynyt saada tartunta jostain lähiseudulta."

Sorsien sarkokystoosia esiintyy ilmeisesti enemmän Itä- kuin Länsi-Euroopassa. Liettuassa loista tutkitaan aktiivisesti. Suomessa Sarcocystis-havaintoja on tehty lähinnä Oulun eteläpuolisella alueella, sekä idässä että lännessä.

Sinisorsa on ollut ylivoimaisesti yleisin kantajalaji, mutta havaintoja on tehty myös tavista. Hailuodossa on todettu useita haapanoita tartunnan kantajiksi. Oksanen arvioi, että tartuntaa lienee kaikilla puolisukeltajasorsilla.

Tartunnan ei tiedetä aiheuttavan sorsissa erityisiä sairauden oireita, ne pystyvät esimerkiksi lentämään normaalisti.

"Alueellisia vaihteluita tartuntamäärissä voi olla, mutta tapausten harvalukuisuudesta johtuen niitä ei ole saatu selville. Maantieteellinen jakauma voisi antaa vinkkejä myös pääisännästä", pohtii Oksanen.

Hän kertoo, että Ruokavirastolla on tiedossa lähinnä vain metsästäjien virastoon toimittamat tapaukset, joita on vuodessa harvemmin yli tusinaa. Se on kuitenkin vain pieni osa vuotuisesta riistasaaliista. Esimerkiksi viime vuonna saaliiksi saatiin yli 157 000 sinisorsaa ja 80 500 tavia.

Sarkokystoosi on varsin helppo tunnistaa ja vaikea sekoittaa mihinkään muuhun, painottaa Oksanen. Ihmiseen loinen ei voi tarttua, ainakaan kypsennetystä linnusta.

"Rakkulat lihaksissa näyttävät kuitenkin varmaan useimpien silmiin epämiellyttäviltä ja liha jää syömättä."