MTK uudelle vuosisadalle: "Kaupunkien metsänomistajilla tärkeä rooli polunavaajina"
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila soisi maanomistajien ja ympäristöväen vievän yhdessä Suomen uuteen fossiilittomaan aikaan.
MTK:n jäsenistä yli 60 prosenttia on kaksi vuotta sitten tehdyn järjestöuudistuksen jälkeen metsänomistajia. He ovat järjestön jäseniä reilun 70 metsänhoitoyhdistyksen kautta. Kuva: Jaana KankaanpääSuomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan enemmän henkistä kumppanuutta vastakkainasettelujen sijaan, katsoo MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila.
”Yhteiskunnan kyky tukea toinen toista rakentuu tiedosta. Se tietoisuus siitä, miten yritetään, miten ruokaa tuotetaan ja luonnon kanssa eletään sopusoinnussa, sitä pitäisi kyetä lisäämään kaikin keinoin.”
Marttila luottaa suomalaisten fiksuuteen ja käytännöllisyyteen, ettei laajalti lähdetä mukaan muutamien yksittäisten huutelijoiden irtiottoihin.
”Vastakkainasettelu ei ole yksiselitteisesti maaseutu vastaan kaupunki. Kun puhutaan tulonsiirroista ja rahankäytöstä – siitä mihin julkinen sektori investoi – asetelma on enemmänkin muutama kasvukeskus vastaan muu Suomi.”
Helsinki on Itämeren metropoleista pienimpiä. Sen menestys on välttämätöntä koko kansalle. Esimerkiksi energiaratkaisujen kestävyydessä se on kaukana maailman kärjestä.
”Suomi on Euroopassakin reuna-alueella kaukana suurista markkinoista. Meidän pitää toimia yhdessä ja käyttää koko maan resursseja. Se ratkaisee tulevaisuutemme.”
MTK:n ykkösmies hehkuttaa sen puolesta, että Suomella on kaikki mahdollisuudet olla edelläkävijä uudessa kestävässä taloudessa, johon maailma on fossiilisen tuotannon ajasta siirtymässä. Ympäristön kestävyys kun näkyy Suomessa arjen käytännöissä, se ei ole vain puhetta ja visioita.
”Toki meilläkin on monenlaista ajatusta ympäristön suojelusta. Osan mielestä viisaus elää vain vallan yläpäässä.”
Jatkumo soralaeista ja Koijärvestä tähän päivään on opettanut MTK:llekin, että neliraajajarrutus ei kannata pitemmän päälle. On siirrytty valistukselliseen ajatusmalliin: suomalaiset ymmärtävät, kun heillä on tietoa.
”Pienten siltojen ja polkujen rakentaminen on parempi tapa toimiviin yhteyksiin kuin pitää Korpilampia”, Marttila viittaa tulopolitiikan perinteeseen.
Sen tuloksena soviteltua konsensusta kaikkien odotettiin noudattavan mukisematta.
Tässä tiedonvaihdossa Marttila soisi maanomistajien ja ympäristöväen löytävän toisensa.
Ratkaisu on kenties lähempänä kuin osataan nähdä.
MTK:n jäsenistä enemmistö on metsänomistajia, suurin osa kaupungeissa. On väkeä eri ammateista ja kaikista yhteiskuntaluokista, kannatetaan eri puolueita.
Kaksi vuotta sitten tehty perusteellinen rakenneuudistus onkin puheenjohtajan mielestä merkittävä virstanpylväs.
”Meillä on Helsingissäkin tuhansia hyviä sanansaattajia. Kun heihin on toimiva suhde, se avaa mahdollisuuksia myös purkaa mahdollisia vastakkainasetteluja.”
Eritaustaisia jäseniä yhdistää yksityisen maanomistuksen puolustaminen – sama teema, joka on kantanut MTK:ta eteenpäin läpi järjestön historian.
Kyky keskustella on tämän vuoksi järjestön tulevaisuuden avain.
”Kaikkia verkostoitumisen mahdollisuuksia ei ole varmasti onnistuttu saavuttamaan. Ja on siellä MT:llekin vielä paljon tilauksia saamatta”, MT:tä julkaisevan Viestilehtien hallituksen puheenjohtaja pohdiskelee.
Vaikka viljelijöiden ja metsänomistajien viesti kantaa yhteiskunnassa varsin hyvin, yhden kohderyhmän tavoittamisessa on vaikeuksia.
”Yhden asian liikkeet ja hyvin kärjistetty viesti puree usein nuoriin. Siinä olemme takamatkalla”, hän myöntää.
Kuitenkin juuri nuoria ja digitalisaation sekä biotalouden innovaatioita tarvitaan, jotta siirtyminen hajautettuun kiertobiotalouteen onnistuu.
Juha Marttilan koko haastattelu ja muita uutisia 100-vuotiaasta MTK:sta perjantaina ilmestyvästä MT:n juhlanumerosta.
Lue myös: MTK:n suosio noussut, mutta luontojärjestöt nauttivat silti laajempaa kansan luottamusta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
