Näin suomalainen metsätalous pelastetaan – konkari vääntää rautalangasta
Jos köyhtyvä Suomi ryhtyy karsimaan metsäteollisuuttaan, se ei kykene hyvään ympäristöpolitiikkaan eikä hoitamaan yhteiskunnallisia tehtäviään, Esa Härmälä varoittaa MT Liven haastattelussa.
Kuva: Jaana KankaanpääJuupas–eipäs-metsäkeskustelu harmittaa maa- ja metsätalouden konkaria Esa Härmälää. Tämä käy ilmi MT Liven haastattelussa, jossa Härmälä tiivistää ajatuksiaan tuoreesta raportistaan ”Niin metsä vastaa kuin… Miten Suomen metsätalous ja -teollisuus pidetään maailman huipulla”.
”Moni osallistuja korostaa olevansa oikeassa, vaikka päinvastaista kantaa edustava kaverikin on oikeassa. Jokaisen pitäisi vähemmän korostaa oikeassa olemistaan. Metsän rooli on suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta niin suuri, ettei kenenkään pitäisi poimia marjoja kakun päältä, vaan ottaa vastuuta kokonaisuudesta.”
Jos köyhtyvä Suomi ryhtyy karsimaan metsäteollisuuttaan, se ei pysty tehokkaaseen ympäristöpolitiikkaan saati hoitamaan yhteiskunnallisia tehtäviään, kuten vanhustenhoitoa ja maanpuolustusta, Härmälä kiteyttää.
Metsätalouden arvoketjun osuus kansantaloudesta on Suomessa paljon suurempi kuin Ruotsissa. Sen paino on jopa kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna. Jokaisen pitää ymmärtää ettei talousvaikeuksista selvitä kutistamalla metsäsektoria, Härmälä tähdentää.
”Tämä on selvityksen keskeisin viesti. Puolueet eivät ole ottaneet vastuuta kokonaisuudesta. Tärkeä metsäasia ei saa olla lastu laineilla, vaan nyt täytyy yli puoluerajojen löytyä yhteinen tahtotila. Seuraavaan hallitusohjelmaan olisi hyvä kirjoittaa mitä Suomi haluaa. Meillä on jo muutama hieno esimerkki, jossa poliitikot ovat ottaneet johtajuuden: velkajarru ja rajalaki.”
Suomen metsien hiilinieluista ja -varastoista käytävä keskustelu poikkeaa täysin siitä, miten asiat on ymmärretty Ruotsissa, Härmälä huomauttaa.
”Tiedätkö, mikä Ruotsin hiilineutraalisuustavoitteessa on metsien osuus”, Härmälä kysyy juontajalta. ”Se on nolla – niin sidonnasta kuin varastoinnista. Ruotsi aikoo ratkaista hiilipäästöt niin, että se vähentää 85 prosenttia fossiilipäästöistä ja loput teknisillä nieluilla piipun päästä. Tähän nähden Suomen hiiliviritelmä on erikoinen.”
Härmälä viittaa emeritusprofessori Pekka Kaupin Metsänomistajan Aarre -lehdessä esittämiin laskelmiin, joiden mukaan metsämaa ei niele määräänsä enempää hiiltä.
”Maaperän hiilimuutokset ovat hitaita. Kun kangasmetsissä on sitoutunut hiiltä 50 000 kiloa hehtaarille jääkauden jälkeen, nielu on viisi kiloa vuodessa. Kun kunkin hiilipäästöt ovat seitsemän, kahdeksan tuhatta kiloa vuodessa, niin jokainen ymmärtää, että metsien varaan rakennettu ilmastopolitiikka kuolee omaan mahdottomuuteensa.”
Härmälä palaa Ruotsiin vielä puurakentamisen tiimoilta. Hänestä puurakentaminen on ryssitty Suomessa, mikä johtuu pääosin siitä, että se ei kiinnosta rakennusteollisuutta.
”Ruotsissa ja Tanskassa rakennusteollisuus on itse ottanut aktiivisen otteen puurakentamisen edistämisessä. Katsoisin paljon rakentajiin itseensä. Lisäksi puurakentamisen lisääminen vaatii sääntelyä. Rakennuslaissa on jotain edistäviä säännöksiä, mutta ne ovat niin löysiä, etteivät ne mitään ohjaa. Tarvitaan tiukempia hiilensidontanormeja.”
”Tärkeä metsäasia ei saa olla lastu laineilla.”
Härmälä ottaa kantaa myös turpeen käyttöön.
”Jos olisin kaukolämpölaitoksen vastuullinen johtaja, niin varautuisin siihen, että jos polaaripyörre on ensi talvenakin viikkoja samassa asennossa kuin se oli nyt, että on riittävästi polttoainekapasiteettia.”
Laajamittaiseen turpeen polttoon Härmälä ei halua palata, mutta hänestä olisi fiksua pelata varman päälle ja pitää turvetta jemmassa pahan päivän varalle.
Turvetta tarvitaan myös kasvihuoneessa ja navettojen kuivikkeena, ja siksi Härmälä haluaa, että poliitikot muodostaisivat kokonaisvaltaisen näkemyksen myös turvepolitiikasta.
MT Livessä Härmälää haastattelee MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
