Metsäliitto Osuuskunnan uusi puheenjohtaja ei lämpene pelkälle hiilensidonnalle

"Puheenjohtajalla tulee olla näkemyksiä asioista, mutta päätökset hallitus tekee kokonaisuudessaan", näkee Jussi Linnaranta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Maailma on sellainen, että muutoksia tulee väistämättä, ajattelee Metsäliitto Osuuskunnan tuore puheenjohtaja Jussi Linnaranta.

Linnaranta on kuopiolainen maa- ja metsätalousyrittäjä. Peltoa hänellä on noin sata hehtaaria. Ne kasvavat kuminaa ja rehuviljaa.

Metsää tilalla on useampi sata hehtaaria – siis selvästi keskimääräistä enemmän.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Siinä tärkeimmät.

Koulutukseltaan Linnaranta on agronomi. Hän toimi maataloushallinnon palveluksessa kymmenkunta vuotta ennen kuin palasi juurilleen.

Maa- ja metsätalousyrittäjäksi hän rupesi kotitilallaan vuonna 2001. Varsinainen maa- ja metsätalouden lisäksi hänellä on sivuelinkeinona lämpöyrittäminen.

Metsäliiton hallintoneuvostoon Linnaranta nousi 2004. Ensimmäinen kokous jäi mieleen, sillä siellä Metsäliiton johtoon valittiin Kari Jordan.

"Silloin elettiin tiukkoja hetkiä. Onneksi Jordanilla ja Metsäliiton hallituksella oli ajatus siitä, miten tilanteesta selvitään."

Laiva kääntyi oikealle kurssille. Metsäliitto pääsi eroon tappiollisesta paperiteollisuudesta ja alkoi taas tehdä voittoa.

Samaan aikaan tapahtui muutakin.

Metsäalalle povattu auringon lasku vaihtui uudeksi nousuksi. Huomattiin, että metsiin liittyvä biotalous tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen haasteisiin.

"Mekaaninen puunjalostus ja puurakentaminen antavat ratkaisuja hiilensidontaan. Meidän tavoitteenamme on hyödyntää puu muutenkin mahdollisimman tarkkaan."

Sille Linnaranta ei lämpene, että metsänomistajille alettaisiin maksaa hiilensidonnan nimissä siitä, että he jättävät metsänsä hakkaamatta.

"En sulje tuotakaan pois, jos joku niin tahtoo tehdä. Minä kuitenkin nostan metsien taloudellisen käytön etusijalle."

"Metsäliiton tavoite on luoda puulle kysyntää. Metsäomistajat saavat siitä lisäarvoa metsilleen", Linnaranta linjaa.

Metsäliiton uusi strategia tuotti tulosta, joka mahdollisti myös uudet investoinnit. Siksi tätäkään haastattelua ei voi ohittaa ilman mainintaa Äänekoskesta, jonne Metsä Group rakensi uuden biotuotetehtaan 1,2 miljardilla eurolla.

Se on metsäteollisuuden toistaiseksi suurin investointi Suomeen.

"Muistan kuinka olin raivaussahahommissa ja kuulin Äänekosken investointipäätöksestä radiokuulokkeista. Saha seisahtui siihen paikkaan", Linnaranta kertoo.

Viimeistään silloin kaikille tuli selväksi, että metsäalan tuuli on kääntynyt myötäiseksi.

Parhaillaan Metsä Groupilla on työt käynnissä Kemin sellutehtaan uusimiseksi. Lopullista päätöstä ei vielä ole tehty, mutta kyseessä on saman kokoluokan hanke, kuin Äänekoskella.

"Tällä hetkellä tuotantokoneistomme on hyvässä iskussa, mutta teollinen toiminta edellyttää jatkuvia investointeja."

"Investointipäätökset tehdään tarvepohjalta. Kemi on hyvä paikka uudelle biotuotetehtaalle. Pohjois-Suomessa on eniten käyttämätöntä puureserviä", Linnaranta toteaa.

Kuopioon suunnitellun Finnpulpin biotuotetehtaan kaatumiseen Linnaranta ei ota suoraa kantaan. Hän kuitenkin toteaa, että lupaprosessit ovat osa hankkeen toteutusta.

"Äänekoskella oli sellutehdas ennestään ja uusi biotuotetehdas pienensi päästöjä. Myös Kemissä on sama tilanne."

Metsäliiton suhde metsänhoitoyhdistyksiin on Linnarannan mukaan pääosin kunnossa. Kummallakin on omat tehtävänsä.

Metsäliiton tavoitteena on metsänomistajien taloudellisen tuloksen parantaminen. Metsänhoitoyhdistyksillä lähtökohta on metsänomistajien edunvalvonnassa ja yleisissä toimintaedellytyksissä.

"Jos metsänhoitoyhdistyksellä on omaa puunhankintaa, sen osalta olemme toistemme kilpailijoita."

Metsäliitto Osuuskunnan puheenjohtajana Linnaranta seuraa pirkanmaalaista Martti Asuntaa. Metsäliiton hallituksessa hän ehti olla kolme vuotta ennen valintaansa.

Linnarannan mukaan Metsäliitto on onnistunut hyvin perustehtävässään. Omistajat voivat olla siitä ylpeitä.

Osuuskunnan hallituksen työskentelyssä hän korostaa yhteistyötä.

"Puheenjohtajalla tulee olla näkemyksiä asioista, mutta päätökset pääjohtaja Ilkka Hämälän ja muun operatiivisen johdon esitysten pohjalta tekee hallitus kokonaisuudessaan."

Konsernin strategia päivitettiin pari vuotta sitten, joten suuriin muutoksiin ei ole välitöntä tarvetta.

"Toisaalta maailma ympärillä muuttuu koko ajan. On siis turha yrittää kieltää, etteikö muutoksia tulisi. Yhden miehen show tämä ei kuitenkaan ole, vaan muutokset valmistellaan yhteistyönä."

Vapaa-ajallaan Linnaranta harrastaa liikuntaa. Lähellä sydäntä on pesäpallo.

"Olen toiminut pesäpallossa junnuvalmentajana. On tärkeää, että nuorille järjestetään järkevää tekemistä. Nostan hattua kaikille niille, joilla on aikaa ja intoa toimia nuorten kanssa."

Myös maanpuolustustyö kuuluu Linnarannan harrastuksiin. Hän on sotilasarvoltaan reservin kapteeni.