Etelä-Pohjanmaan hakkuissa on kolmanneksen lovi
Etelä-Pohjanmaan metsiä hyödynnetään selvästi vähemmän kuin muutama vuosi sitten. Vielä vuosina 1997–2007 lähes 90 prosenttia markkinahakkuiden suunnitteesta toteutui. Nyt hyödyntämisaste on noin 60 prosenttia.
Keski-Pohjanmaalla sen sijaan hyödynnettyä saadaan 85 prosenttia aiemman 78 prosentin sijaan.
Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö selvitti toimialueensa maakuntakohtaiset ja kuntakohtaiset vuosien 1993–2012 metsätaseet.
Laskelmat on tehty valtakunnan metsien inventointitietojen sekä toteutuneiden markkina- ja kotitarvehakkuiden perusteella.
Metsien käytön heikentymisestä huolimatta kasvatushakkuut eivät ole vähentyneet Etelä-Pohjanmaalla.
”Romahdus on tapahtunut uudistushakkuiden puolella”, toteaa metsänhoidon asiantuntija Antti Pajula metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksiköstä.
Etelä-Pohjanmaan heikentyneen tuloksen taustalla ovat erityisesti Kaskisten sellutehtaan sekä Teuvan sahan sulkemiset.
”Keski-Pohjanmaalla puun kysyntä on jonkin verran lisääntynyt. Puukaupan rytmissä on tapahtunut sellainen muutos, että paras sesonki on kääntynyt kevät-kesälle. Etelä-Pohjanmaalla on totuttu liiaksi odottelemaan syksyä, kun savolaiset ja hämäläiset ovat jo tehneet kauppaa täyttä häkää”, Pajula analysoi.
”Etelä-Pohjanmaalla eletään edelleen maatalouden rytmin mukaan myös metsäpuolella.”
Kuntakohtaiset erot puutavaran markkinahakkuissa ovat suuria.
Suupohjan alueen kunnista Teuva ja Kauhajoki ovat painuneet rajusti alas. Karijoki on myönteinen poikkeus, pieni kunta pärjää tällä hetkellä varsin hyvin.
Isojoki piristyi viime vuonna hieman pitkän alavireen jälkeen.
Myös Kurikassa, Jalasjärvellä, Ilmajoella, Lapualla, Seinäjoella, Laihialla, Isossakyrössä ja Vähässäkyrössä on otettu rajusti takapakkia.
Kauhajoella, Kuortaneella ja Ähtärissä lasku on ollut lievempää. Vimpelissä, Soinissa ja Alajärvellä sekä etenkin Evijärvellä tilanne on heikompi, Lappajärvellä menee paremmin.
Keski-Pohjanmaan puolella Halsua, Veteli, Kaustinen, Toholampi, Kannus ja Kokkola pärjäävät hyvin. Perho ja Lestijärvi ovat selkeästi muiden alapuolella.
Metsien antamista mahdollisuuksista on vuosina 2008–2012 jäänyt Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla käyttämättä keskimäärin kolmannes. Euromääräisesti tämä merkitsee yli 70 miljoonan menetystä vuodessa.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
