Kemijoen uudesta kalatiestä rohkaisevia kokemuksia
KEMINMAA
Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen uusi impulssitoiminen kalatie näytti kyntensä vasta tänä kesänä. Parhaina vuorokausina kalatiehen on noussut yli 60 nousukalaa. Tahti on jatkunut koko kesän.
”Lohia ja meritaimenia on noussut kalatietä pitkin padon yläpuolelle jo liki tuhat yksilöä ja parhaat ajat ovat vielä edessä. Jatkossa tavoitteenamme on ainakin 10 000 nousukalaa kesässä”, myhäilee Lapin elykeskuksen kalatie-ekspertti Jukka Viitala Keminmaasta.
Suurin Isohaaran padon tähän mennessä ylittänyt lohi on 148-senttinen. Painoa sillä on reilusti yli 20 kiloa. Viime kesän suurimmalla nousijalla pituutta oli 132 senttiä.
”Mitat ja lukumäärät taltioituvat kalatien antureista tietokoneelle. Näemme myös, mihin suuntaan kalat liikkuvat.”
Isohaaran voimalan omistaa Pohjolan voima.
Viitala sanoo, että voimalaitoksen käytöllä kannattaa tukea kalatien toimintaa, jos kalatiestä halutaan paras teho.
”Turbiinivirtaus on ratkaiseva tekijä virtahakuisen kalan nousulle. Jos virtaus katkeaa, joki muuttuu hetkessä poukamaksi. Silloin kalat pakenevat takaisin merelle.”
Viime vuonna valmistunut impulssikalatie on lajissaan ainut maailmassa. Kalatien toiminta perustuu impulssialtaaseen kerättyyn veteen, joka laukaistaan kalatiestä alas kertarysäyksellä.
”Kalatien suulle lähetetty vesiryöppy herättää nousuvietin. Vettä kerätään talteen automaattisen sulutuksen avulla. Impulssi houkuttaa nousukaloja paljon paremmin kuin tasainen virtaus.”
Kesän kokemusten jälkeen uutta kalatietä kehitetään vieläkin paremmaksi.
”Esimerkiksi voimakas auringonvalo saattaa tulla nousun esteeksi joissakin olosuhteissa. Myös suuaukkojen lähialueita parannellaan.”
Viitala sanoo, että kalatiet tulisi rakentaa vielä neljään Kemijoen voimalaan, ennen kuin lohi pääsee nousemaan kutupaikoilleen Ounasjokeen.
”Seuraavien kalateiden suunnittelu on jo käynnistetty. Toiveissa on, että rakennustöihin päästään jo lähivuosina.”
Isohaaran vanha kalatie vuodelta 1993 muutetaan impulssikalatieksi mahdollisimman pian. Lohet kerääntyvät kalatien suulle, mutta eivät juuri nouse ylös.
”Tunneliosuus avataan ja padon yläpuolinen vesiluukku muutetaan säätymään ylävedenpinnan mukaisesti, jotta kalatiehen riittäisi vettä säännöstelyn alarajallakin.”
Säätyvän vesiluukun puuttuminen on pitänyt vanhan kalatien liian vähävetisenä.
”Vettä juoksee minimissään vain 400 litraa sekunnissa. Suualueella virtaamaa tarvittaisiin ainakin pari kuutiota.”
Kemijoen seuraavat kalatiet rahoitetaan jatkossa todennäköisimmin velvoiteistutuksista säästettävillä varoilla.
Kemijoen vesistöön ja merialueelle tulisi istuttaa vuosittain 650 000 lohenpoikasta, 90 000 taimenta ja 3,3 miljoonaa siian poikasta.
”On tyhmää ylläpitää sellaisia velvoitteita, jotka eivät toimi. Kalateiden rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia ei voi kuitenkaan sälyttää jokivarren kunnille”, Viitala sanoo.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
