Metsäteollisuus on taantunut erikoistuotteiden toimittajasta bulkkituottajaksi − onneksi muutokseen on olemassa työkaluja
Lankun kyky sitoa hiiltä pitkäaikaisesti ja tuotannon alhainen hiilijalanjälki tekevät siitä erinomaisen ratkaisun rakennusteollisuuden ilmastohaasteisiin, Kai Merivuori kirjoittaa kolumnissaan.
Lankku on yhä lankkua, mutta sen uusiutuvuus, kyky sitoa hiiltä pitkäaikaisesti ja tuotannon alhainen hiilijalanjälki tekevät siitä erinomaisen ratkaisun rakennusteollisuuden ilmastohaasteisiin, kirjoittaa Kai Merivuori.10.7.202515:58
Metsäsektori on valmistautunut vihreään siirtymään vuosikymmenten ajan. Tämän seurauksena osa tuotteista on pudonnut rattailta ja jäljelle jääneitä tuotetaan entistä tehokkaammin suurempia määriä, vaikka tavoitteena on ollut uudistaa tuotteistoa ja toimialaa.
Painopiste on siirtynyt paperista markkinaselluun ja pakkauksiin, minkä seurauksena jalostusarvo on pudonnut. Viimeaikainen kehitys viittaa siihen, että viilupuurakenteet syrjäyttävät havuvanerin kannattavuudessa. Energiapuun kysyntä vähenee uusien ilmastoystävällisten vaihtoehtojen yleistymisen myötä ja saattaa haastaa jopa metsäteollisuuden oman sähköntuotannon.
Sahatavaran teollinen tuotanto alkoi Suomessa 1540-luvulla. Tuotekehitysosasto taidettiin sulkea vuona 1541. Toki liiketoiminta on muuttunut tuotantolähtöisestä hyvinkin asiakaslähtöiseksi, mutta lankku on edelleen lankkua.
Metsäteollisuus on taantunut eurooppalaisten erikoistuotteiden toimittajasta bulkkituottajaksi globaaleilla markkinoilla. Poliittinen paine metsäteollisuuden jalostusarvon nostamiseksi on kova.
Teknologia tarjoaa työkaluja. Uusia tuotteita on kehitetty ja teknologisia läpimurtoja on tehty. Sen sijaan maksavia asiakkaita liikkuu uusien tuotteiden markkinoilla harvakseltaan.
Tuotteiden hinta on liian kova, määrät liian pieniä tai ominaisuudet kilpaileviin materiaaleihin verrattuna puutteelliset.
Metsäteollisuus on taantunut eurooppalaisten erikoistuotteiden toimittajasta bulkkituottajaksi globaaleilla markkinoilla.
Metsäteollisuuden haaste on kaksisuuntainen: Toisaalta hyvälaatuinen mutta kallis raaka-aine on haluttua. Toisaalta kilpailijat pystyvät tarjoamaan riittävän hyviä bulkkituotteita halvemmalla. Nykyiselle tuotepaletille Suomen kustannustaso näyttää olevan liian kova.
Havupuun tarjonta on globaalisti rajattua, eikä sen tarjontaa pystytä juurikaan lisäämään. Tästä näkökulmasta Suomen tilanne on toistaiseksi suotuisa. Puun saatavuutta eivät rajoita metsätuhot, kuten monissa muissa maissa.
Sen sijaan saatavuutta tulevat rajoittamaan metsänomistajien arvomuutokset, monimuotoisuuden suojelu ja muut ympäristö- ja ilmastosidonnaiset, osin sääntelyyn ja poliittiseen päätöksentekoon perustuvat tekijät.
Myös metsien monikäyttö haastaa perinteisen teollisuuden temmellyskentän. Määrään perustuvia kasvumahdollisuuksia ei ole.
Puun saatavuutta eivät rajoita metsätuhot, kuten monissa muissa maissa.
Lankku on yhä lankkua, mutta sen uusiutuvuus, kyky sitoa hiiltä pitkäaikaisesti ja tuotannon alhainen hiilijalanjälki tekevät siitä erinomaisen ratkaisun rakennusteollisuuden ilmastohaasteisiin.
Valitettavasti suurimmissa metsäyrityksissä sahainvestoinnit nähdään yhä ensisijaisesti kuiduttavan teollisuuden raaka-ainehuollon osana – ei itsenäisenä keinona edistää vihreää siirtymää.
Jos vihreän siirtymän halutaan perustuvan kotimaisiin, uusiutuviin ratkaisuihin, on aika nähdä saha- ja puutuoteteollisuus uudessa valossa vihreän siirtymän edelläkävijänä – ja kestävän rakentamisen perustana.
Epävarmassa geo- ja kauppapoliittisessa ympäristössä tämä olisi erikoisen perusteltua.
Kirjoittaja on sahateollisuuteen erikoistunut konsultti ja Maaseudun Tulevaisuuden kolumnisti.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
