Luke aloittaa laajat tutkimukset petojen vaikutuksista pienten hirvieläinten kantoihin ja riistaruokinnan ympäristöterveysriskeihin
Luonnonvarakeskus aloittaa tutkimuksen siitä, onko tautien ja loisten leviäminen riistan ruokintapaikoilta vakava uhka. Toisessa hankkeessa selvitetään, miten suurpedot vaikuttavat pienten hirvieläinten määriin.
Uudessa tutkimuksessa selvitetään riistaruokinnan ekologisia ja ympäristöterveydellisiä vaikutuksia. Kuva: Yrjö InkinenPienten hirvieläinten määrän kasvaessa petoeläimet ovat alkaneet hyödyntää kasvanutta saalisresurssia. Lajien välisistä peto-saalissuhteista ei ole Luonnonvarakeskuksen mukaan kotimaista tutkimustietoa.
Myöskään riistaruokinnan ekologisia ja ympäristöterveydellisiä vaikutuksia ei ole Suomessa tutkittu perusteellisesti, vaikka ruokinta on paikoin mittavaa.
”Nyt alkavilla hankkeilla pyritään vastaamaan tähän tietotarpeeseen”, toteavat hankkeiden tutkijat Ilpo Kojola ja Markus Melin Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.
Riistaruokinnan ympäristöterveysriskeihin keskittyvää RiskiRuokinta-hankkeen toteuttavat yhdessä Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto.
Suomessa ruokitaan etenkin pieniä hirvieläimiä ja villisikoja. Ruokintapaikoilla eläintiheydet kasvavat ja eläinten väliset kontaktit lisääntyvät, mikä lisää tautien ja loisten kertymistä ruokintapaikoille ja leviämistä muihin eläimiin. Tautien ja loisten leviämistä pidetään ruokintojen yhtenä mahdollisista haitoista.
”Hankkeessamme kartoitetaan riistakameraseurannalla, mitkä eläinlajit ruokintapaikoilla vierailevat ja kuinka runsaina määrinä. Näytteenotolla selvitetään eläinten mukana ruokintapaikoille kulkeutuvat taudit ja loiset sekä arvioidaan riskit näiden leviämisestä villi- tai tuotantoeläimiin tai ihmisiin”, Melin selventää.
Toisessa hankkeessa selvitetään pienten hirvieläinten liikkumista ja käyttäytymistä suhteessa niitä saalistavien petojen esiintymiseen sekä petojen vaikutusta pienten hirvieläinten kantoihin.
Tutkimus toteutetaan Lounais-Suomessa, jossa pienten hirvieläinten, erityisesti valkohäntäpeurojen, kannat ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti. Alueella on myös aktiivista riistaruokintaa.
Tiheiden peura- ja kauriskantojen alueella lounaisessa Suomessa runsaslukuisimmat pieniä hirvieläimiä saalistavat suurpedot ovat ilves ja susi.
Ravintotutkimuksen tavoitteena on selvittää pienten hirvieläinten merkitystä ilveksen ja suden ravintona. Suosiiko ilves esimerkiksi enemmän metsäkaurista ja susi enemmän suurikokoisempaa valkohäntäpeuraa?
Tutkimusta varten pannoitetaan valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita lounaisessa Suomessa helmikuun puolenvälin ja maaliskuun lopun välillä yhteistyössä metsästysseurojen kanssa. Pannoituksia tehdään alueilla, joilla on susireviirejä ja alueilla, joilla esiintyy vain ilvestä. Näin pyritään erottamaan, mikä on kummankin lajin vaikutus pienten hirvieläinten kantoihin.
Ilvesten pannoitukset alkavat myöhemmin. Hankkeessa ei pannoiteta susia.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
