UPM arvioi: Taimikon konekitkentä säästää raivaussahakertoja – kustannukset manuaalista työtä pienemmät

Kitkentä tehdään noin viisivuotiaassa taimikossa havupuiden ollessa metrin korkuisia. Motoon kiinnitettävä terä nyhtää lehtipuut juurineen taimen ympäriltä. Kuva: Harri Nurminen

Terä rouhaisee maasta kerralla ison nipun lehtipuita juurineen. Pusikon alta paljastuu hyvinvoiva kuusen alku.

Käynnissä on taimikon koneellinen varhaisperkaus UPM:n metsässä.

Joka viides yhtiön kivennäismaiden taimikoista hoidetaan jo koneellisesti. Hämeessä jopa puolet kitketään motoon asennettavalla terällä.

"Välillä taimien näkeminen ohjaamosta on haastavaa", taimikon perkuuta tekevä kuljettaja Joni Etelälahti kertoo.

Laite asetetaan taimen viereen ja moto nostaa kitkentäpään sisään jäävät lehtipuut juurineen pois. Näin juuristokilpailu vähenee eivätkä lehtipuut pääse vesomaan.

Kun kisa ravinteista vähenee, puusto järeytyy entistä tehokkaammin.

UPM tekee vuosittain konekitkentää ja koneellista taimikonhoitoa yli 1 500 hehtaarilla. Määrät kasvavat vielä jatkossa, metsäasiantuntija Mikko Pirilä UPM:ltä uskoo.

Pirilän mielestä koneellinen perkaus ennaltaehkäisee taimikonhoitorästien syntymistä. Usealla metsänomistajalla taimikoiden hoitaminen saattaa jäädä tekemättä, koska kynnys tarttua raivaussahaan on suuri.

Kaikkia jo rästeiksi muodostuneita, taimien kasvua haittaavia pusikoita ei kuitenkaan koneella voida enää pelastaa.

"Jos taimikko on päässyt kasvamaan pitkäksi, on paras turvautua perinteiseen sahaan", Pirilä sanoo.

Normaalisti taimikkoa perataan ja hoidetaan muutamaan otteeseen ennen ensiharvennusta. Koneella hoidettuun taimikkoon ei välttämättä tarvitse palata uudelleen.

"Raivaussahatyötä tehdään tavallisesti 2–3 kertaa ennen hakkuita. Konetyöllä päästään parhaimmilla paikoilla vain yhdellä kitkennällä ensiharvennukseen. Vähintään yksi raivaussahakerta säästyy", UPM:n operaatioesimies Erkki Kasurinen valaisee.

Konetyön kustannukset arveluttavat usein metsänomistajia. Esimerkkikohteella koneella tehty taimikonhoitoketju ensiharvennukseen asti maksaa 600 euroa hehtaarilta. Kasurinen arvioi, että raivaussahatyönä hinta voisi nousta lähes tuhanteen euroon.

Koneellinen hoitotyö voi siis maksaa 400 euroa hehtaarilla vähemmän kuin metsurityönä tehdyt varhais- ja taimikonperkaukset.

Vaikka kustannukset ensimmäistä kertaa taimikkoon mentäessä ovat suuret, ne maksavat itsensä takaisin laadussa, Kasurinen sanoo.

"Kalleinta on jättää taimikonhoito kokonaan tekemättä. Konetyöllä voidaan säästää jopa 500 euroa hehtaarilla verrattuna kohteisiin, joissa hoitotöitä on laiminlyöty ja taimien kasvu on heikentynyt."

Useita metsänomistajia hirvittää harvesterin kulkeminen herkkien taimien seassa. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan koneellisessa taimikonperkauksessa kymmenen prosenttia taimista vahingoittuu, kun taas perinteisellä raivaussahalla määrä on viisi prosenttia.

Pirilä muistuttaa, että hätää ei ole, jos perkaus tehdään taimien ollessa alle metrin korkuisia.

"Silloin taimet säilyvät vahingoittumattomina, vaikka kone ajaisikin ylitse."

Pirilä myöntää, että koneella tehty taimikonhoito on erityisesti valistuneiden metsänomistajien keskuudessa suosittua.

"Metsänomistajien yleisen tietämyksen konekitkennästä pitäisi parantua. Se vaatii ymmärrystä taimikon kasvusta ja metsän kierrosta."

UPM:n mukaan konetyön työllistävä vaikutus on hyvä. Kitkijällä työskennellään koko sulan maan kauden ajan, kun taas manuaalista varhaisperkausta voidaan tehdä ainoastaan kesäkuusta elokuuhun vesomisen välttämiseksi.

Etelälahti kitkee koneellaan hehtaarin vuorokaudessa. Hyvä työnjälki vaatii kuljettajalta tarkan näön lisäksi kasvupaikkojen tuntemusta.

Koneellinen taimikonperkaus sopii useille kivennäismaille, mutta turvemaat täytyy hoitaa perinteisellä raivaussahalla.

"Turvemailla menetelmä ei toimi, koska se nappaa mukanaan ison turvepaakun ja vie joskus jopa taimen mennessään", Etelälahti kertoo.