Tapio Anttilan suunnitteleman Visa-sohvapöydän jalka on pinnoitettu visakoivuviilulla. Pöytä syntyi kokeiluna vuonna 2008, mutta harkinnassa on ottaa se uudelleen mallistoon. Kuva: Teemu Töyrylä
Lapin hotellit voisivat olla nykymuotoilun ja visakoivun näyteikkuna maailmalle – "Enää ei riitä porontalja parrun päällä"
Sisustusarkkitehti ja muotoilija Tapio Anttila kaipaa pohjoismaiseen, pelkistettyyn muotoiluun freesausta. Sitä voi tuoda esimerkiksi harkittu silaus visakoivua sopivaan paikkaan.
Tapio Anttila arvostaa visakoivua. Hänen opiskellessaan 1980-luvulla sitä pidettiin kansanomaisena materiaalina, jota suunnittelijat eivät halunneet käyttää. Kuva: Jaana Kankaanpää”Visakoivulle pitäisi luoda brändi. Sen ympärille olisi tosi helppo rakentaa jotakin ainutlaatuista”, näkee sisustusarkkitehti ja muotoilija Tapio Anttila.
Tanskalaisetkin ovat osanneet brändätä huonekalunsa. Maassa ei ole juurikaan metsää, mutta Tanskassa suunniteltuja, edullisen työvoiman maissa valmistettuja tuotteita viedään ympäri maailmaa. Tätä ilmiötä vastaan visakoivulla ei kannata kilpailla.
”Suomalaisen huonekalun hinta on joka tapauksessa korkeampi kuin perustuotteessa. Pitäisi kehittää ideaa, että tämä on vaikeasti saatavaa materiaalia, mitä se oikeasti onkin.”
Pohjoismaat ja Lappi kiinnostavat ihmisiä ympäri maailmaa. Buumi jatkunee huolimatta koronaviruksen aiheuttamasta notkahduksesta. Majoitus- ja muut matkailutilat sopisivat hyvin visakoivun näyteikkunaksi maailmalle.
”Enää ei riitä porontalja parrun päällä, vaan majoitustiloihin haetaan modernia designia.”
Anttilan mielestä visakoivua osattiin käyttää hienosti vielä 1940–1950-luvuilla, jolloin siitä valmistettiin esimerkiksi kaappeja ja sohvapöytiä. Sittemmin visakoivu meni huonekalumateriaalina pois muodista, ja sen käyttö taantui puhdetöihin.
”Kun opiskelin taideteollisessa korkeakoulussa 1980-luvulla, suunnittelijat eivät missään nimessä halunneet käyttää visakoivua. Sitä pidettiin kansantaidemateriaalina, josta tehdään pahkakuppeja ja ilmapuntareita.”
Nyt Anttila kehittelee visakoivua sisältäviä tuotteita yrityksensä Tapio Anttila Collectionin valikoimiin.
”Tänä päivänä suhteeni visakoivuun on ihan toinen, arvostan sitä. Se on yksi hieno suomalainen erikoisuus, jonka arvoa ei ehkä edes ymmärretä.”
Esimerkiksi Aski-nimisestä, koivuviiluisesta säilyttimestä on tulossa rajoitettu erä visapinnalla.
”Visakoivu soveltuu piensarjoihin. Kun markkinat ovat rajalliset, pitää aloittaa tällaisilla tuotteilla.”
Suomalainen ja skandinaavinen muotoilu on pitkään ollut varsin pelkistettyä.
”Se kaipaa vähän freesausta. Visakoivu on yksi materiaali, joka toisi vähän eloa. Harkitusti tietyissä pinnoissa osana tuotetta, silloin se on parhaimmillaan.”
Anttilan suunnittelemissa tuotteissa visakoivua näkyy sorvattuna viiluna.
”Visakoivun syyt kääntyilevät pienessä palassa moneen suuntaan. Jos sitä käyttää massiivipuuna huonekalussa, kappaleen pitäisi olla järeä. Omissa huonekaluissani korostuu keveys.”
Mutta jos joku tilaisi huonekaluja oksavisasta, kyllä sellainenkin onnistuisi.
”Suunnittelija suunnittelee mitä vaan. Jos jokin yritys esimerkiksi tilaisi tuotteen, jossa harvennusvisaa pitäisi käyttää massiivipuuna, kyllä se olisi mahdollista. Selvitellään raja-arvot ja tehdään sitten vaan tuotteet materiaalin ehdoilla.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
