Kolmannes päätehakkuista keskenkasvuisissa metsissä viime vuonna: "Osuus on hämmästyttävän iso"

Viime vuonna yksityismetsien avohakkuissa jätettiin hehtaarille keskimäärin 16 säästöpuuta. Aiemmin 2010-luvulla puita jätettiin noin 10 kappaletta. Kuva: Markku Vuorikari

Metsänomistajat tekivät viime vuonna poikkeuksellisen paljon uudistus- eli päätehakkuita nuorissa metsissä.

Vuonna 2018 kaikista metsäkeskukselle ilmoitetuista uudistushakkuista 31 prosenttia kohdistui nuorehkoihin eli niin sanottujen kakkos- ja kolmoskehitysluokan metsiin. Nuoret kasvatusmetsiköt kuuluvat kehitysluokkaan kaksi, varttuneet kasvatusmetsiköt luokkaan kolme.

Kehitysluokkien osuudet uudistushakkuista laskettiin alueelta, jolta metsäkeskuksella on metsävaratieto. Valtaosa alueen päätehakkuista tehtiin yksityismetsissä.

”Osuus on hämmästyttävän iso”, totesi metsäkeskuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka. Hän kertoi muutoksista keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä Metsätieteen päivässä. Tilaisuudessa oli lähes 200 osallistujaa.

Nykyinen metsälaki tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Yksi suurimmista muutoksista oli metsän uudistushakkuun järeys- ja ikärajojen poistuminen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) valtakunnan metsien inventointiaineiston mukaan metsien uudistamisikä on hieman laskenut mutta uudistamisjäreys ei.

Hostikan mukaan uudistamisläpimitat ovat pakostakin pienentyneet, kun nuorten ja varttuneiden metsiköiden osuudet uudistushakkuista kasvoivat viime vuonna selvästi. Tarkkoja läpimittoja metsäkeskus ei ole vielä selvittänyt.

Syitä nuorehkojen metsien uudistushakkuisiin on useita: valinnanvapaus, viime vuoden ennätyksellinen puun kysyntä tai kuviorakenteen parantaminen. Noin puolet nuorehkojen metsien hakkuista liittyi kuvio­järjestelyihin.

”Uudistuskriteerien poisto on vaikuttanut selkeästi metsien käsittelyyn. Osa metsänomistajista pystyi hyödyntämään huippusuhdannetta, mikä ei olisi vanhan metsälain aikana ollut mahdollista”, Hostikka sanoi.

Luke esitti tilaisuudessa alustavia arvioitaan nykyisen metsälain tavoitteiden toteutumisesta.

”Metsänhoidon näkökulmasta on liian aikaista sanoa onko laki vaikuttanut”, arvioi Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä.

”Pelko metsien liian aikaisesta uudistamisesta näyttää kuitenkin tässä vaiheessa turhalta. Tulevaisuudessa korkokanta voi vaikuttaa”, Kniivilä analysoi. Hän korosti, että on vaikea sanoa varmuudella, mikä muutos johtuu metsälain muutoksesta ja mikä taas ei.

Luken maa- ja metsätalousministeriölle tekemä metsälain arviointi on vielä kesken, ja tulokset alustavia.

Meneillään olevan Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan lain suoma valinnanvapaus on lisännyt metsänomistajien tyytyväisyyttä.

”Viiden vuoden tarkastelujakso on silti liian lyhyt vaikutusten arvioimiseen. Asiaan kannattaisi palata uudelleen muutaman vuoden päästä”, Kniivilä painotti.

Metsälain muutoksen tavoitteena oli myös monipuolistaa metsänkäsittelymenetelmiä ja yhdenvertaistaa luontaisen uudistamisen ja viljelyn uudistamisvelvoitteita.

Lisäksi lailla pyrittiin parantamaan metsätalouden kannattavuutta ja turvaamaan monimuotoisuutta.

Hakkuutavoissa ei ole tapahtunut nykyisen metsälain aikana merkittäviä muutoksia. Poiminta- ja pienaukkohakkuiden osuus on kasvanut hieman.

Vuosien 2018 ja 2019 metsänkäyttöilmoitusten mukaan niiden yhteenlaskettu osuus hakkuutavoista on ollut noin 2,5 prosenttia. Viime vuonna lähes neljännes jatkuvan kasvatuksen hakkuuilmoituksista oli tykkytuhojen korjuuhakkuita.