Annu Sankilammen talon takaa kaadettu puu on ollut arviolta 80-vuotias. Kuva: Petteri Kivimäki
Kaupungin tapa hakata lähimetsiä kuohuttaa jyväskyläläisiä – ”Oli yllätys ja järkytys, kun metsää kodin takana oli kaadettu”
”Työt tehdään koneellisesti ja jälki on rumaa”, moittii paikallispoliitikko Irma Hirsjärvi kaupungin metsien käsittelyä.Jyväskylä
Ennen sankasta lähimetsästä tuli harva ja risukkoinen Kypärämäellä, kun metsäkone vieraili paikalla keväällä. Irma Hirsjärven mukaan alueelta on kadonnut hakkuiden jälkeen lintulajeja ja liikenteen melu on lisääntynyt. Kuva: Petteri KivimäkiJyväskylän tapa käsitellä lähimetsiään herättää vahvoja tunteita. Keväällä Kypärämäki–Köhniö -alueella tehdyt toimet poikivat kaupungille poikkeuksellisen palautetulvan.
Kypärämäessä asuva paikallispoliitikko Irma Hirsjärvi (vas.) kertoo, että monet Kypärämäki–Köhniön asukkaista ovat olleet tyytymättömiä lähimetsien käsittelyyn.
”Ensimmäiset asukkaiden suorasukaiset palautteet tulivat jo aiemmin Kuokkalasta. Lähimetsä ja pensaat katosivat. Puita oli, vaan ei enää lähimetsää”, Hirsjärvi kertoo.
Hirsjärvi esitteli MT:lle kesäkuun alussa paikkoja töiden jäljiltä. Kookkaat kannot eri puolilla Kypärämäkeä ja Köhniötä todistavat, että kaadettujen puiden joukossa on ollut runsaasti hyväkuntoisia suuria puita.
”Työt tehdään koneellisesti ja jälki on rumaa. Koneiden jäljet ovat tuhonneet lähimetsien polkuja, joita pitkin ihmiset kulkivat. Lähimetsät ovat erityisesti huonokuntoisille ihmisille, toipilaille ja lapsille tärkeitä ympäristöjä.”
Hirsjärven mukaan alueen lintumäärät vähenevät jatkuvasti. Hakkuiden jälkeen liikenteen melu on paikoin voimistunut ja näkösuoja kadonnut.
”Kaupungilla tunnutaan ajattelevan, että lähimetsistä pitää tehdä puistoja. Olisi tärkeää ymmärtää, ettei lähimetsä ole vain puita, vaan monimuotoinen ekosysteemi, joka on tärkeä niin ihmisille kuin eläimille.”
”Koneiden jäljet ovat tuhonneet lähimetsistämme polut, joita pitkin ihmiset ennen kulkivat.” Irma Hirsjärvi
Köhniöllä asuvalle Annu Sankilammelle hakkuut tulivat yllätyksenä.
”Oli yllätys ja järkytys, kun metsää kodin takana oli kaadettu. Paikka on nyt järkyttävän näköinen.”
Sankilampi on asunut Köhniöllä 15 vuotta. Vapaa-ajallaan hän lenkkeilee lähimetsissä koiransa kanssa.
”Muutin tänne, koska rakastan lähimetsiä. Tuntuu todella pahalta, että niitä tällä lailla tärvellään.”
Sankilampi kertoo antaneensa työn jäljestä tuohtuneena palautetta kaupungille.
”Sieltä vastattiin, että asukkaille on hakkuista ilmoitettu ja niihin on voinut vaikuttaa. Tietooni ei tullut mitään tällaista, ennen kuin metsää kaadettiin.”
”Muutin tänne, koska rakastan lähimetsiä. Tuntuu todella pahalta, että niitä tällä lailla tärvellään.” Annu Sankilampi
Keski-Suomen ely-keskus pyysi Jyväskylän kaupungilta selvitystä Köhniö-Kypärämäen alueen lähimetsien hakkuista maaliskuussa, uutisoi Yle. Ely-keskuksen arvion mukaan hakkuita on saatettu tehdä luonnonsuojelulain vastaisesti.
”Havaintojemme perusteella näyttää ilmeiseltä, että hakkuita on kohdistunut yhteen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi tulkittavaan kohteeseen”, kertoi luontoyksikön päällikkö Johanna Viljanen Keski-Suomen ely-keskuksesta Ylelle.
Selvitysten perusteella ely harkitsee, onko asiasta syytä tehdä esitutkintapyyntö poliisille.
"Harkinta asiassa on edelleen kesken. Ei olla päädytty vielä suuntaan tai toiseen, viedäänkö asia poliisille", Viljanen totesi MT:lle kesäkuussa.
Metsänhoito on kerännyt myönteistäkin palautetta. Kuokkalassa 2021–2023 toteutetuista metsänhoitotöistä teetettiin asukastyytyväisyyskysely, jonka yleisarvosanaksi asteikolla 1–5 tuli 3,7.
Jyväskylän kaupunki kaataa lähimetsistään suuria hyväkuntoisia puita. Kuva: Petteri KivimäkiJyväskylän kaupungin vastaava metsäasiantuntija Reijo Puttonen esittelee Jyväskylän metsäohjelmaa, joka on voimassa vuoteen 2030. Ohjelmaan on kirjattu, että lähimetsien hoidossa kuullaan asukkaita ja että niissä säilytetään metsän tuntu.
”Visio kuuluu, että Jyväskylä on edelläkävijä metsien sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten arvojen yhteensovittamisessa. Ohjelmaa olivat tekemässä 2016–2018 myös luontojärjestöt ja se hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa yksimielisesti”, Puttonen kertoo.
Kunkin lähimetsän kohdalla hoitotoimista päätetään erikseen.
”Tavoitteena on monipuolinen eri-ikäinen puusto. Tapauskohtaisesti arvioidaan, mitä puita lähdetään poistamaan ja mille annetaan tilaa kasvaa.”
Miksi hoitotoimia tehdään lähimetsissä järeällä metsäkoneella eikä mies ja moottorisaha -periaatteella?
”Vaikka lähimetsien puustolla ei olekaan metsäohjelmassa tuottotavoitetta, myös kustannuksia on ajateltava. Metsäkoneella työskentely on kustannustehokasta. Se on myös turvallista”, Jyväskylän kaupungin metsäasiantuntija Arto Vuorinen perustelee.
”Koneen luona on kaksi metsuria varmistamassa työn turvallisuutta sekä haluttua laatua.”
Kaupungin sopimuskumppanina vuoden loppuun asti on UPM, jonka jälkeen kumppani kilpailutetaan. Urakoitsijana on Metsä-Multia.
Jyväskylän kaupungin vastaava metsäasiantuntija Reijo Puttonen ja metsäasiantuntija Arto Vuorinen perustelevat koneellisia hakkuita lähimetsissä kustannustehokkuudella sekä työturvallisuudella. Kuva: Petteri KivimäkiLähimetsistä on kaadettu myös järeää, hyväkuntoista puuta. Tekeekö kaupunki tällä rahaa?
”Ei tee”, Puttonen vastaa.
”Veronmaksajien rahoilla hoidetaan yhteisiä metsiä. Hakkuilla pyritään siihen, että saataisiin menot kuitattua. Se, että hakkuut tehdään pystykaupalla, on taloudellisesti järkevää.”
Kaupunginvaltuutettu Irma Hirsjärven mukaan Jyväskylän valtuustossa on käsitelty kaupungin metsäomaisuudestaan saamia tuottoja.
”Valtuustolle kerrottiin keväällä 2023, että puukaupasta kertyy Jyväskylän kassaan sievoinen summa”.
Tässä kohdin ei ole erikseen eritelty lähimetsiä suhteessa muihin kaupungin metsiin.
”Tavoitteena on monipuolinen eri-ikäinen puusto. Tapauskohtaisesti arvioidaan, mitä puita lähdetään poistamaan ja mille annetaan tilaa kasvaa.” Reijo Puttonen
2017 Palokan Ollilassa toteutettiin laaja avohakkuu asuinalueiden välittömässä läheisyydessä. Puttosen mukaan sellaisia ei enää Jyväskylän lähimetsissä tehdä.
”Sieltä lähti vanhaa kuusta melko rutkasti kerralla pois, mutta paikallisten asukkaiden toiveesta. Kuusista monet olivat huonokuntoisia ja kaatumisvaarassa.”
Ollilan avohakkuusta on nyt kulunut seitsemän vuotta. Tienoo puskee matalaa lehtipuustoa.
Jyväskyläläinen Raisa Ojaluoto kirjoitti aiheesta Keskisuomalaisen mielipideosastolla ja kritisoi lähimetsän avohakkuuta.
”Ajattelin silloin ja ajattelen edelleen, että lähimetsillä pitää olla puolustajansa. Kun avohakattua alaa katsoo, niin herää epäilys, että tehdäänkö työvaiheita Jyväskylän lähimetsissä samoilla periaatteilla kuin talousmetsissä?”
Veikko ja Tuula Elorannan rivitalon kulmalla oli ennen satoja vuosia vanha kuusikko, joka hakattiin osana laajaa avohakkuuta Palokan Ollilassa vuonna 2017. Raisa Ojaluodon mielestä lähimetsiä täytyisi miettiä myös eläimistön kannalta. Ojaluoto on toiminut Jyväskylässä aiemmin vihreiden paikallispoliitikkona. Kuva: Petteri KivimäkiMonisatavuotinen kuusikko kaadettiin Ollilassa 45 vuotta asuneiden Veikko ja Tuula Elorannan rivitalon kulmalta.
”Ikimetsäkuusikko tässä vieressä oli kuin maisemataulu. Kun se hakattiin, jälki näytti äkkiseltään karmealta. Mutta osittain oli hyvä, että kaadettiin, koska yksittäiset puut olisivat voineet kaatua talon päälle”, Veikko Eloranta sanoo.
”Ikimetsäkuusikko tässä vieressä oli kuin maisemataulu. Kun se hakattiin, jälki tässä näytti äkkiseltään karmealta.” Veikko Eloranta
Jyväskylän kaupunki tekee lähimetsien hoitotoimenpiteitä ensi syksystä alkaen Mannisenmäen, Mannilan ja Halssilan kaupunginosissa.
Mannisenmäellä asuva Anna Hintikka on huolissaan kaupungin tavasta hakata lähimetsiään.
”Itsekin palokkalaisena lähimetsät olivat lapsuudessa tärkeitä paikkoja. Nyt aikuisena, kun omia lapsia kasvattaa, on lähiluonto merkittävä tekijä asuinalueen valitsemisessa. Tuossa takapihallahan me leikitään, marjastetaan ja sienestetään.”
Hintikan takapihalta avautuu näkymä valoisaan ja kuvaukselliseen mäntymetsään, joka levittäytyy rinteeseen. Hintikka sai toukokuussa postissa lapun, jossa kerrottiin kaupungin aloittavan alueella metsänhoitotyöt.
”Puhuttiin pienpuuston harventamisesta ja huonokuntoisten puiden poistosta. Mutta sitten puhuttiin isoista metsäkoneista ja 50 metrin vaara-alueesta. Eli selkeästi suunnitellaan radikaalimpia metsänhoitotöitä.”
Anna Hintikan mukaan Jyväskylän Mannisenmäellä toivotaan, että asukkaat pääsisivät aidosti ja pitkäjänteisesti vaikuttamaan lähimetsien ja -luonnon hoitosuunnitelmiin. ”Ihmiset asuvat samoilla alueilla jopa vuosikymmeniä, jos viihtyvät hyvin. Siksi asukkaiden näkemyksiä ei saisi sivuuttaa. Jos näin käy, siitä seuraa Jyväskylälle vakavaa mainehaittaa”, Hintikka toteaa. Kuva: Petteri KivimäkiHintikan mukaan Mannisenmäellä ajatellaan, ettei lähimetsiä ole tarpeen käsitellä, ainakaan järeillä metsäkoneilla.
”Olen puhunut asiasta paikallisten asukkaiden kanssa. Eivät ihmiset halua, että tähän tullaan mylläämään isoilla koneilla ja kaatamaan puita. Hyväkuntoisen mäntymetsän harventamiselle ei ole mitään tarvetta. Yksittäisiä ongelmapuita toki voidaan poistaa asukkaiden toiveesta.”
Tuleva hakkuujälki huolestuttaa.
”Jos puuta lähtee paljon, niin myös liikenteen melu Saarijärventieltä ja Nelostieltä Mannisenmäelle lisääntyy.”
Mannisenmäen metsissä elää monipuolista eläimistöä.
”Täällä on havaittu liito-oravia. Takapihallamme vierailee kauriita ja meidän koivussa on käynyt lehtopöllö.”
KSML: Palokkalaiset pöyristyivät avohakkuista – "Tämä ei ole enää lähimetsä"
KSML: Ylimitoitetut Palokan hakkuut on lopetettava
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
