Aluejohtajien tapaamisista ei saanut laatia muistioita
Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n aluejohtajat vaihtoivat puukauppojen hintatietoja ja pyrkivät näin leikkaamaan hintapiikkejä.
Aluejohtajien tapaamisista ei laadittu pöytäkirjoja. Ainakin UPM:ssä oli ohje, että muistioita ei tehdä.
”Kyllähän meillä oli tiedossa, että tietojen vaihto oli lainvastaista”, totesi UPM:n entinen aluejohtaja Jorma Saarimaa Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina.
Saarimaa oli todistajana oikeudenkäynnissä, missä Metsähallitus vaatii Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä 160 miljoonan euron korvausta metsäyhtiöiden kartellin aiheuttamista puukauppatulojen menetyksistä 1997–2004.
Saarimaa toimi UPM:n aluejohtajana Etelä-Suomen ja myöhemmin Kaakkois- ja Itä-Suomen alueilla.
Hän kertoi, että kolmen metsäyhtiön aluejohtajan lisäksi tapaamisiin osallistui kerran tai pari suurten itsenäisten sahojen Koskitukin ja Versowoodin edustajat. Heidät jätettiin myöhemmin kutsumatta, koska Saarimaan mukaan todettiin, ettei heihin voinut vaikuttaa.
Toinen syy oli se, että tapaamisissa ”pk-sahojen edustaja saisi sellaista tietoa, jota ei hänelle ole tarpeen antaa”.
Todistajana kuultiin myös Pekka S. Rajalaa, joka toimi kartellivuosina ensin UPM:n Pohjanmaan aluejohtajana ja myöhemmin yhtiön varametsäpäällikkönä.
Rajala kertoi pitäneensä yhteyttä Pohjanmaalla Metsäliiton aluejohtajaan Olli Laitiseen.
Yhteydenotot saattoivat olla varsin spontaaneja.
”Jos toinen oli ostanut herkkupalan nenän edestä, ja jonkun ison kaupan hinta saattoi nousta korkeaksi. Se ärsytti toista ja silloin tuli soitettua. Se oli sellainen ’ottaa päähän’ -ilmaus.”
Kilpailuvirasto teki tutkintaiskun Seinäjoelle vuonna 1998.
”Se oli kova opetus minulle. Laitisen kanssa kontaktit loppuivat siihen”, Rajala sanoi.
UPM:n ja Metsähallituksen puukauppaneuvottelujen aikana saatettiin Rajalan mukaan tiedustella kilpailijoilta, oliko joku päässyt sopimukseen Metsähallituksen kanssa.
”Meitä (UPM:ää) arvosteltiin, että olimme liian tiukkoja pahoja poikia. Erityisesti (Metsähallituksen) Martti Siirilä käytti koko sanallisen repertuaarinsa sen kertomiseen, kuinka meidän kanssa pitää jähnätä”, Rajala kertoo.
”Halusimme joka tapauksessa päästä Metsähallituksen kanssa sopimukseen eikä liinoja haluttu siksi vetää liian tiukalle.”
”Yhteyttä muihin otin varmistaakseni, puhuuko Siirilä totta.”
Yhteyden otoissa muiden yhtiöiden kanssa ei Rajalan mukaan puhuttu puun hinnoista.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
