Tutkimus: Maa- ja metsätilalliset ottavat ilmastonmuutoksen vakavasti – haluavat osallistua ilmastotoimiin
Tilojen taloudellinen ahdinko kaventaa toteutuskeinoja ja tulevaisuuden näkymiä.
Ilmastonmuutos koskettaa monin tavoin maa- ja metsätaloutta, mutta tiloilla on myös halua toteuttaa ehkäiseviä toimia. Kuva: Elina PaavolaPohjois-Savon maa- ja metsätilalliset haluaisivat toteuttaa tiloillaan ympäristö- ja ilmastotoimia. Vapaaehtoisuuteen kannustavat tuet, korvaukset ja kompensaatiot saavat heiltä kannatusta.
SysteemiHiili-hankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella suurin osa tilallisista suhtautuu ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin vakavasti. Maatilallisista 75 prosenttia koki tärkeäksi toteuttaa ympäristötoimia tilallaan. Metsätilallisista 75 prosenttia halusi edistää hiilensidontaa ja 82 prosenttia luonnon monimuotoisuutta, hankkeen tiedotteessa kerrotaan.
Akuutit huolenaiheet kaventavat kuitenkin toimintamahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Tilan taloudellinen ahdinko, omaan päätäntävaltaan puuttuminen ja luottamuspula päätöksentekijöitä kohtaan lannistavat ja vähentävät halua ottaa riskejä tilan tulevaisuuden suhteen.
Maatilallisten joukosta keskeisin este ilmastotoimien toteuttamiseksi on tilojen heikko kannattavuus ja tulotaso. Ukrainan sodan vaikutukset sekä lannoitteiden ja energian hinnan nousu kiristivät tilojen taloudellista asemaa kyselyn toteutuksen aikaan.
"Jos ilmastolle haitallisista toimintatavoista kuten runsaasti päästöjä tuottavista turvepelloista pidetään kiinni taloudellisten syiden takia, ilmastotoimet vaikeutuvat”, tutkija Matias Sivonen Itä-Suomen yliopistosta toteaa.
Metsätilojen omistajat eivät koe taloudellista tilannetta yhtä painostavana. Tärkeimmäksi tekijäksi ilmasto- tai ympäristötoimien toteuttamisessa metsätilalliset arvioivat vapaaehtoisuuden. Siksi tilalliset kannattavat tukia, korvauksia ja kompensaatioita rajoitusten, kustannusten ja verojen sijaan.
Maatilallisista noin 80 prosenttia ja metsätilallisista yli puolet koki, etteivät he luota päätöksentekijöiden asiantuntijuuteen kansallisissa maa- ja metsätaloutta koskevissa ilmastopäätöksissä.
Jotta maa- ja metsätiloille suunnatut ilmastopolitiikan ohjauskeinot olisivat mahdollisimman vaikuttavia, niiden tulisi helpottaa tilallisten taloudellista ahdinkoa kannustaen samalla vähähiilisyyteen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuvaan toiminnanharjoittamiseen.
Tilalliset ajattelevat oman tilansa hoidossa myös jälkipolvia.
”Ylisukupolvinen ajattelutapa voisi edistää myös ilmastotoimien toteutumista, jos tulevaisuuden näkymiin saataisiin lisää ennustettavuutta ja vakautta”, toteaa Sivonen.
SysteemiHiili-hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja sen kumppaneina toimivat Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Tutkimukseen osallistui 402 maanomistajaa, joista 71 oli maataloustuottajia ja 367 harjoitti metsätaloutta.
Tutkimusraporttiin pääset tästä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
