Tutkimus: Suomalaiset haluavat valinnanvapautta – ”Rajoittavat keinot hyväksytään sillä edellytyksellä, että niille tarjotaan vaihtoehtoja”
Vainion mukaan onkin tärkeää huomioida se, että kulutuksen vähentämiseen ohjaavat keinot voivat syrjiä ihmisiä epäsuorasti, vaikka päällisin puolin ohjauskeinot vaikuttavat reiluilta.
Raportissa käsitellään liikkumisen ja liikenteen ohjauskeinoja, joilla kotitaloudet voivat pyrkiä hiilijalanjäljen pienentämiseen. LEHTIKUVA. Kuva: Eelis Berglund”Autoilu on vähän sama kuin punainen liha, se herättää joissakin paljon vastustusta”, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Annukka Vainio.
Vainio on ollut mukana tekemässä tuoretta valtioneuvoston raporttia, johon on koottu yli 80 keinoa, joilla kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki voitaisiin puolittaa vuoteen 2035 mennessä. Vainion mukaan keinot, joilla tuetaan mutta ei pakoteta, ovat kuluttajien mielestä hyväksyttävimpiä.
Tämänhetkinen puhe erilaisista rajoituksista on Vainion mukaan negatiivista. Hänen mukaansa tarvittaisiin vielä lisää viestintää siitä, mitä hyötyjä esimerkiksi yksityisautoilun rajoittaminen tuo.
”Rajoittavat keinot hyväksytään sillä edellytyksellä, että niille tarjotaan vaihtoehtoja. Jos autoilua rajoitetaan, haja-asutusalueilla asuvia ei saa syrjiä. Silloin vastaavasti julkista liikennettä pitäisi parantaa huomattavasti”, Vainio kertoo STT:lle.
Vainion mukaan onkin tärkeää huomioida se, että kulutuksen vähentämiseen ohjaavat keinot voivat syrjiä ihmisiä epäsuorasti, vaikka päällisin puolin ohjauskeinot vaikuttavat reiluilta. Hän sanoo, että eri ihmisillä on erilaisia valmiuksia muutoksiin, ja muutoksiin pitäisi saada sopeutua vähitellen.
”Muutos voi tapahtua kokeilujen kautta. Kun turvavyöpakko tuli, sitäkin vastustettiin.”
Vainio sanoo, että kaikki eivät suinkaan vastusta muutoksia. Osa ihmisistä odottaa hallitukselta erilaisten ohjauskeinojen käyttöön ottamista. Poliitikot saattavat kuitenkin olla Vainion mukaan turhankin varovaisia päätöksenteossa.
”Poliittisilla päättäjillä ei ole käsitystä siitä, kuinka hyväksyttäviä eri ohjauskeinot ovat. Tässä voisivat olla apuna barometrit ja kansalaispaneelit”, Vainio ehdottaa.
Juuri julkaistu raportti perustuu edellisen hallituksen eli Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimiin ja tavoitteisiin hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Vainion mukaan tehdyt ilmastotoimet olivat kunnianhimoisia, sillä hallituksella oli ratkottavana samaan aikaan muun muassa koronakriisi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Vainio toivoo, että myös uusi Petteri Orpon (kok.) hallitus on kunnianhimoinen.
”Menossa oli hyvä trendi, eikä hanskoja kannata lyödä nyt tiskiin.”
Raportissa käsitellään liikkumisen ja liikenteen ohjauskeinoja, joilla kotitaloudet voivat pyrkiä hiilijalanjäljen pienentämiseen. Sähköautoilla on tärkeä osuus tavoitteen saavuttamisessa.
”Käytettyjen sähköautojen markkinat kaipaisivat tukea”, sanoo STT:lle Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Eva Heiskanen.
Sähköistyminen kuitenkin vaatii uusia ajoneuvoja ja akkuja, mikä puolestaan aiheuttaa päästöjä. Hintavat sähköautot eivät myöskään ole kaikkien saatavilla. Heiskasen mukaan sähköautoja pitäisi ohjata ihmisille, joilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta käyttää julkista liikennettä.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kehittämispäällikkö Ari Nissinen sanoo STT:lle, että voisi ajatella, että esimerkiksi energia- ja ilmastostrategia hoitaa hiilijalanjäljen pienentämisen niin, että kuluttajia ei tarvitse vaivata asialla.
”Siellä kuitenkin odotetaan, että ihmiset ostavat maalämpöpumppuja, energiaremontteja ja sähköautoja. Loppujen lopuksi kuluttajat tekevät päätökset.”
Nissisen mukaan joillakin alueilla asuntojen arvot ovat niin matalalla, ettei maalämpöjärjestelmään välttämättä saa lainaa.
”Silloin investointeja olisi hyvä tukea. Muutoksen pitää olla reilua ja oikeudenmukaista”, Nissinen sanoo.
Tutkimuksen toteuttivat Syke, Helsingin yliopisto sekä Luonnonvarakeskus. Tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
