Tutkimus paljastaa: Proteiinin saanti ei vaarannu kasvispainotteisella ruokavaliolla – luuston kannalta eräs asia on kuitenkin huomioitava
Jos proteiininlähteinä käyttää etupäässä herneitä ja härkäpapua, saa tutkimuksen mukaan riittävän määrän proteiinia ja luuston terveys pysyy hyvänä.
Tutkimus puoltaa esimerkiksi härkäpapujen lisäämistä punaisen lihan kustannuksella ruokavalioon, sillä proteiinin saanti tai luuston terveys ei näytä siitä kärsivän. Kuva: Sanne KatainenHelsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tuoreen tutkimuksen mukaan punaisen ja prosessoidun lihan korvaaminen suurelta osin palkokasveilla ei vaaranna proteiinin saantia tai luuston terveyttä, tiedottaa Helsingin yliopisto.
Planetaarisen ruokavalion noudattaminen Suomessa viljeltäviä palkokasveja, eli herneitä ja härkäpapuja, käyttämällä on proteiiniravitsemuksen ja luuston terveyden kannalta turvallista, toteaa dosentti Suvi Itkonen tiedotteessa.
Tutkimuksessa ei havaittu luun muodostumisen tai luun hajoamisen merkkiaineissa eroja palkokasveja tai punaista ja prosessoitua lihaa käyttäneiden ruokavalioryhmien välillä.
Välttämättömien aminohappojen ja proteiinin saannit olivat keskimäärin suositusten mukaisia molemmissa ruokavalioryhmissä. Niin ikään kalsiumin saanti oli nykyisen ravitsemussuosituksen mukaista ja D-vitamiinin saanti hyvin lähellä suositusta, tiedotteessa kerrotaan.
Papumies-tutkimuksen 102 miespuolista koehenkilöä muodostivat kaksi ryhmää, joiden ruokavaliot erosivat proteiininlähteiden osalta.
Ensimmäinen ryhmä söi 760 grammaa punaista ja prosessoitua lihaa viikossa. Määrä kattoi 25 prosenttia proteiinin kokonaissaannista ja vastaa suomalaisten miesten keskimääräistä kulutusta.
"Punaisen lihan käytön vähentäminen on ympäristövaikutusten kannalta erittäin tärkeää.” Suvi Itkonen
Toisen ryhmän proteiininlähteenä olivat palkokasvit, lähinnä herne- ja härkäpapupohjaiset elintarvikkeet. Ne vastasivat 20:tä prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Lisäksi ryhmä söi punaista ja prosessoitua lihaa 200 grammaa viikossa eli 5 prosenttia proteiinin kokonaissaannista.
Palkokasveja nauttineen ryhmän proteiininlähteiden osuudet vastaavat planetaarisen ruokavalion suosituksia.
Koehenkilöt noudattivat muilta osin tavanomaista ruokavaliotaan. He eivät saaneet syödä tutkimuselintarvikkeiden lisäksi muuta punaista ja prosessoitua lihaa tai palkokasveja.
Tiedotteessa kerrotaan, että hiljattain päivitetyissä pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan lihan käytön rajoittamista ja maidon kulutuksen kohtuullistamista.
"Punaisen lihan käytön vähentäminen on ympäristövaikutusten kannalta erittäin tärkeää”, toteaa Itkonen.
Kasvispainotteiset ruokavaliot ovat yhä suositumpia. Planetaarinen ruokavalio on WWF:n mukaan tutkijoiden kehittämä ruokavalio, jolla pyritään ratkaisemaan kestämättömän ruuantuotannon ja -kulutuksen ongelmia.
Planetaarinen ruokavalio perustuu neljään perusasiaan: kasvisten ja kasviproteiinien määrää kasvatetaan, lihan syöntiä vähennetään, munien ja maitotuotteiden tilalle otetaan kasvipohjaisia tuotteita ja lisätään lähivesistöjen kalan syöntiä.
Itkonen muistuttaa tiedotteessa, että jos vähentää maitotuotteiden määrää ruokavaliossaan, on kalsiumin ja D-vitamiinin saanti turvattava muista lähteistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
