Metsähallituslaki käsitellään kiireellä

Metsähallituslain käsittely eduskunnassa jatkui eilen torstaina. Eduskunnan valiokunnat käsittelevät ehdotusta helmikuussa. Lain on tarkoitus astua voimaan maaliskuun puolivälissä.

Metsähallituslakiin sisältyvistä muutoksista tärkein on Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittäminen.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan metsähallituslain muutospaine tulee EU:n vaatimuksista. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmaan on kirjattu myös tarve selkeyttää Metsähallituksen johtamisjärjestelmää.

Lain lähtökohtana on, että Metsähallituksen hallinnassa olevat valtion maa- ja vesialueet muodostavat jatkossakin kokonaisuuden. Metsätaloutta harjoittamaan perustetaan oma yhtiö, mikä ei muuta Metsähallituksen yhteiskunnallisia velvoitteita.

Liiketoiminnan harjoittamisessa Metsähallitus ottaa siis edelleen huomioon biologisen monimuotoisuuden, luonnon virkistyskäytön ja työllisyyden sekä saamelaiskulttuurin ja poronhoidon edistämisen.

Kuuleminen ja lausunnot toivat ilmi lakiesityksen puutteita. Erityisen kriittisesti siihen suhtautuivat Pohjois-Suomen kunnat, vasemmiston edustajat ja saamelaiset.

Esimerkiksi työllisyysvelvoite palautettiin lakiesitykseen kuulemisten jälkeen. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupasi, että myös Metsähallituksen tapa toimia yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa on mahdollista jatkossakin.

Metsähallituksen sisällä kannetaan huolta, että ministerin lupaamaa mahdollisuutta paikalliseen yhteistoimintaan ei ole kirjattu lakitekstiin.

Lupaus Metsähallituksen hallinnon selkeyttämisestä herättää myös kysymyksiä. Lakiteksti jättää tulkinnan varaa esimerkiksi siihen, mikä on Metsähallituksen hallituksen ja toimitusjohtajan asema suhteessa luontopalveluihin. Jarmo Palokallio

Avaa artikkelin PDF