Aarre: Metsänomistaja Tarmo Kallioaho perustaa vain sekametsiä – vuosien varrella hän on huomannut ratkaisunsa positiivisen vaikutuksen hirvituhoihin
Tarmo Kallioaho ei ole enää 20 vuoteen perustanut yhden puulajin metsiä. Kuusen istutus yhdistettynä männyn kylvöön on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi.
Kallioahon mukaan sekaviljellyt taimikot eivät houkuta hirviä yhtä paljon kuin puhtaat männiköt. Kuva: Hanne ManeliusMetsänomistaja Tarmo Kallioaho oli vaikean päätöksen edessä. Hiljattain tehty päätehakkuualue piti uudistaa, mutta mille puulajille?
Elettiin 1990-lukua, ja männynviljelybuumi oli voimissaan. Vaikka metsäasiantuntijat puhuivat intohimoisesti männyn kasvatuksen puolesta, Kallioahoa koko touhu epäilytti.
Hänen metsätilansa sijaitsivat Ähtärissä, Virroilla ja Keuruulla, ja tilojen mailla liikkui runsaasti hirviä. Sarvipäille yhden puulajin mäntytaimikko olisi kuin valmiiksi katettu ruokapöytä. Metsänomistajaa turhautti jo valmiiksi nähdä kaikki se vaiva, jos taimet kuitenkin päätyisivät hirvien suihin.
Mutta mitä tilalle? Tilan maat olivat ravinteisuudeltaan pääosin puolukka- ja mustikkatyypin välimaastossa. Kuusen viljelyyn ne todennäköisesti olisivat liian karuja.
Kallioaho palasi ajatuksissaan nuoruusvuosiinsa. Sen aikaiset metsät olivat luontaisesti syntyneitä sekametsiä, joissa kasvoi kaikkia puulajeja. Miksei sekametsää voisi perustaa viljelemällä, Kallioaho mietti. Hän täytti vakan kuusen taimilla, kiinnitti vyötärölleen pullollisen männyn siemeniä ja suuntasi maastoon.
”Sen ahaa-elämyksen jälkeen minulla on aina ollut siemenpullo mukana istutuksilla”, Kallioaho kertoo.
Nykyään Kallioaholla on sekaviljeltyjä taimikoita noin 50 hehtaaria. Jo alussa kokeiltu ratkaisu, kuusen istutus yhdistettynä männyn kylvöön, on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi.
Omiin metsiinsä Kallioaho istuttaa kuusia 1 800 kappaletta hehtaarille ja kylvää lisäksi 200 grammaa männyn siementä. Sekä istutus- että kylvömäärät ovat hänellä suuremmat kuin esimerkiksi Metsä Groupilla, jonka suositus sekaviljelykohteille on 1 000–1 200 kuusen tainta ja 150 grammaa männyn siementä hehtaarilla.
Kallioaho on kokeillut myös istuttaa molemmat puulajit mutta piti menetelmää työläänä.
”Taimia ei voi laittaa vakkaan sekaisin, joten istuttaessa pitäisi joko jättää joka toinen mätäs istuttamatta tai sitten pitäisi olla kaksi vakkaa.”
Sekaviljely on harkinnan arvoinen vaihtoehto niille metsänomistajille, joiden metsät ovat liian karuja pelkän kuusen viljelyyn mutta tiheä hirvikanta estää puhtaan männyn viljelyn. Sekaviljelyssä uudistuminen onnistuu, vaikka hirvet söisivät osan männyntaimista, ja kasvu on parempi kuin puhtaassa kuusikossa.
Kallioaho on huomannut, ettei sekataimikko houkuta hirviä yhtä paljon kuin puhdas männyn taimikko.
”Hirviä on edelleen muutamalla kohteella, mutta tuhot eivät ole olleet totaalisia.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
