Metsät kestävät lisähakkuut, kun niitä hoidetaan

Suomen metsät ovat joutumassa biotalouden kasvavan raaka-ainetarpeen ja ilmastonmuutoksen hillinnän pelinappulaksi. Kuva: Markku Vuorikari

Suomen metsät ja metsävarat ovat joutumassa biotalouden kasvavan raaka-ainetarpeen ja ilmastonmuutoksen hillinnän pelinappulaksi, arvioi professori Antti Asikainen Lukesta.

Suomessa väitellään erityisesti siitä, heikkeneekö metsiemme ilmaston lämpenemistä hillitsevä vaikutus, jos metsien hakkuita lisätään esimerkiksi 10 miljoonalla kuutiometrillä kasvavan biojalostuksen ja –talouden tarpeisiin, Asikainen kirjoittaa Suomen ilmastopaneelin verkkosivujen blogissaan.

Asikaisen mielestä kestävä ja kannattava metsien kasvun lisääminen on keino, jolla saadaan lisää pelivaraa biotalous-ilmastonmuutos –optimointiin. Lisäksi puutuotteiden elinkaarta ja samalla puussa olevan hiilen pysymistä pois ilmakehästä on pidennettävä.

Komission ehdotus taakanjaosta on Suomelle haastava. Suomi on EU:n kärkikolmikossa päästöjen vähentämisvelvoitteen suhteen.

Suomen energiantuotannon päästövähennykset ovat perustuneet merkittävältä osaltaan lisääntyvään puunkäyttöön ja näin on ajateltu olevan vuoden 2020 jälkeenkin.

Puubiomassa on jatkossakin päästötöntä energiantuotannossa, mutta maankäyttösektorille esitetyt laskentaperiaatteet muodostavat todellisen uhkan sekä Suomen biotalouden kehitykselle että ilmastotavoitteiden toteuttamismahdollisuuksille.

Komission ehdotuksessa puhutaan vertailutasosta, johon toteutuvia maankäyttösektorin nieluja ja päästöjä verrataan. Jos vertailutasoksi asetetaan viime vuosikymmenten metsien hiilinielu, on sitä lähes mahdoton saavuttaa, Asikainen arvioi.

Lyhyellä aikavälillä puuston kasvu notkahtaa, jos hakkuita lisätään esimerkiksi 10 miljoonaa kuutiometriä. On kuitenkin unohdettu, että 10 miljoonan kuutiometrin lisähakkuut tuovat metsänomistajille 300 miljoonaa euroa lisää puunmyyntituloa ja koko kansantalouteen useita miljardeja euroja kasvavien vientitulojen kautta.

Jos näistä summista käytetään pienikin osa kasvua ylläpitäviin ja lisääviin toimiin, voidaan siinä sivussa hiilen sidontaa kasvattaa.

Asikainen muistuttaa, että koko Suomen yksityismetsien metsänistutukseen ja kylvöön käyttämä rahamäärä on noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Lue Asikaisen blogi kokonaisuudessaan täältä.