Aarre: Miten suomalaiset puut selviävät pakkasessa?
Suomalaiset puulajit ovat mukautuneet kestämään pakkasta, mutta ilman ongelmia ei talven vaihtelevista oloista selvitä.
Puut ovat yllättävän mukautuvia, mutta jokin raja siinäkin on. Kuva: Pekka Fali"Puut alkavat valmistautua talveen jo loppukesällä päivien lyhentyessä. Ne lopettavat kasvun, ja versojen päihin kasvavat päätesilmut eli niin kutsutut talvisilmut", kertoo Helsingin yliopiston kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvi Aarteen jutussa. Lehtipuut varistavat lehtensä, ja ainavihannat havupuut lopettavat neulasien kautta tapahtuvan yhteyttämisen.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Ville Kankaanhuhdan mukaan se, kuinka yleisiä pakkasvauriot puun eri osissa ovat, riippuu puulajista, puun iästä sekä maantieteellisestä sijainnista.
"Äkilliset talvipakkaset tai ahava voivat ruskettaa havupuiden neulasia ja tappaa nuorimpia verson osia lehtipuilla. Äkilliset myöhäissyksyn pakkaset saattavat tappaa lehtipuiden talvisilmuja. Juuristoon kohdistunut pakkanen myöhäissyksyllä tai talvella voi näkyä neulasten kellastumisena ja silmujen kuolemisena keväällä pari kolme viikkoa kasvuunlähdön jälkeen. Routa saattaa nostaa taimia maasta ja repiä puiden juuria."
Pakkanen ja halla voivat lisäksi altistaa muun muassa hyönteistuhoille ja sienitaudeille.
Potevatko puut pakkasstressiä ja miksi puut paukkuvat pakkasessa? Entä onko puulajien sopeutumisessa eroja? Lue vastaukset puiden pakkaskestävyyttä koskevaan kymmeneen kysymykseen Aarteen sivuilta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
