Hakkuumahdollisuuksistajää käyttämättä lähes kolmannes

Suomen metsien vuotuinen kasvu on kiihtynyt Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) uusimpien mittausten mukaan jo 104,5 miljoonaan kuutiometriin. Vuosituhannen vaihteessa vauhti oli 87 miljoonaa kuutiometriä.

Metlan erikoistutkijan Kari T. Korhosen mukaan puusto kasvaa nyt aiempaa nopeammin, koska 30–60-vuotiaita nopeimman kasvuvaiheen metsiä on nyt enemmän.

Hakkuut ovat jääneet viime vuosina 70 prosenttiin kestävästä hakkuumahdollisuudesta.

Tulevina vuosina hakkuumahdollisuudet lisääntyvät entisestään. Kotimainen puu riittäisikin Metlan mukaan hyvin kattamaan lehtikuitupuuta lukuunottamatta metsäteollisuuden nykyisen ja ennakoidun puuntarpeen.

Tukki- ja kuitupuun eli niin sanotun ainespuun suurin kestävä vuosittainen hakkuumahdollisuus vuoteen 2020 asti on 73 miljoonaa kuutiometriä.

Metsäteollisuus kulutti Suomessa vuosina 2008–2012 puuta keskimäärin vuodessa 58 miljoonaa kuutiometriä, josta kotimaista oli 51 miljoonaa kuutiometriä.

Näin hakkuumahdollisuuksista on jäänyt käyttämättä 30 prosenttia.

Metlan varttuneen tutkijan Olli Salmisen mukaan tukkia jää hyödyntämättä enemmän kuin kuitupuuta.

Viime vuosina tukkien hakkuut ovat olleet 63 prosenttia ja kuitupuiden 74 prosenttia koko maan kestävästä hakkuumahdollisuudesta.

Vain 50–56 prosenttia tukkien kestävästä määrästä korjattiin etelärannikolla, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuitupuista hyödynnettiin ainoastaan 46–54 prosenttia etelärannikolla ja Lounais-Suomessa.

Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa syntyy vähiten hakkuusäästöjä.

Etelä-Savossa tukkihakkuut ovat olleet 74 prosenttia suurimmasta kestävästä määrästä. Mäntykuitupuun korjuu on vastannut suurinta kestävää mahdollisuutta. Kuusikuitupuuta hakattiin jopa kestävyysrajaa enemmän.

Kaakkois-Suomessa tukkien hakkuut olivat 73 ja mänty- sekä kuusikuitupuun 95 prosenttia suurimmasta kestävästä määrästä.

Energiapuun kertymäarvio tuleville vuosille on 21 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Energiapuun saanti on sidoksissa tiiviisti ainespuuhakkuisiin.

Energiapuun arvioidusta kertymästä 15 miljoonaa kuutiometriä on päätehakkuiden hakkuutähteitä ja kantoja, loput kuusi miljoonaa kuutiometriä kasvatushakkuilta saatavaa ainespuun mitat täyttävää runkopuuta.

Suomen tavoite on nostaa metsähakkeen käyttö energiatuotannossa viime vuosien 7,6 miljoonasta kuutiometristä 13,5 miljoonaan kuutiometriin. Jos kotitalouksien vuosittainen polttopuun käyttö säilyy kuutena miljoonana kuutiometrinä, nousee puun vuosittainen energiakäyttö 19,5 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2020.

Energiapuun tarpeesta on valtaosa täytettävä kasvatushakkuiden ainespuukokoisella puulla, jos päätehakkuut eivät lisäänny nykyisestä. Päätehakkuualoilta kerättyjä hakkuutähteitä ja kantoja on käytetty vuosittain noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä.

JUHA KAIHLANEN

Avaa artikkelin PDF